Mikä on tietotekniikkalaki?

Intian parlamentti hyväksyi vuoden 2000 tietotekniikkalain, jolla päivitettiin maan lähestymistapa verkkotapahtumiin. Tämä lainsäädäntö saattoi Intian yhteisymmärrykseen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vuonna 1997 hyväksytyn päätöslauselman kanssa, jota kutsutaan mallilaiksi sähköisestä kaupasta. Tietotekniikkalain tärkeä säännös on digitaalisten allekirjoitusten laillistaminen useimmissa kaupallisissa sopimuksissa. Intian parlamentti loi myös mekanismeja identiteettivarkauksien ja petosten estämiseksi digitaalisten tapahtumien aikana. Vuonna 2008 tehty tarkistus lisäsi tiukempia rangaistuksia yrityksille, jotka eivät tarjoa riittävää suojaa kuluttajan henkilöllisyydelle.

Vuoden 1997 mallilaki sähköisestä kaupankäynnistä oli malli Intian vuoden 2000 tietotekniikkalaille. Tässä YK: n toimenpiteessä todettiin, että verkkokaupan esteitä ovat muun muassa kansallisen lainsäädännön puuttuminen digitaalisista allekirjoituksista ja online -sopimuksista. YK: n yleiskokous neuvoi jäsenmaita, että lakien hyväksyminen näiden ongelmien korjaamiseksi helpottaisi siirtymistä sähköiseen kaupankäyntiin. Intian lainsäätäjät aloittivat keskustelun mallilaista vuoden 2000 alussa, kun tietotekniikkalaki hyväksyttiin lopullisesti 17. lokakuuta 2000.

Digitaaliset allekirjoitukset veroilmoituksissa, valtion sopimuksissa ja kuluttajasopimuksissa laillistettiin tietotekniikkalain kanssa. Jokaisen yrityksen tai toimiston, joka hyväksyy digitaalisia allekirjoituksia, on luotava ohjelmistoja julkisten ja yksityisten avainten luomiseen. Sopimuksen allekirjoittajan on annettava koko nimi tai julkinen avain, ennen kuin nimi sekoitetaan luomaan yksityinen avain. Sopimuksen vastaanottajan on vastattava näihin kahteen avaimeen allekirjoittajan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Intian parlamentti kielsi digitaaliset allekirjoitukset säätiöissä ja testamentteissa, koska nämä asiakirjat vaativat todistajia ennen niiden jättämistä.

Toinen osa vuoden 2000 tietotekniikkalakia oli hallituksen elinten luominen uusien lain haasteiden ennakoimiseksi. Verkkosäännösten neuvoa -antava komitea koostuu julkisista ja yksityisistä virkamiehistä, jotka neuvottelevat hallituksen kanssa lain vaikutuksesta sähköiseen kaupankäyntiin. Lain nojalla nostetut kanteet käsitellään Cyber ​​Appellate Tribunalin edessä ennen muutoksenhakua ylempiin tuomioistuimiin. Tämä laki edellyttää myös näiden komiteoiden kaikkien toimintojen digitaalista julkaisemista sekä lakimuutoksia suuren yleisön saataville.

Intian parlamentti käsitteli huolenaiheita uusista verkkokaupan menetelmistä vuoden 2008 muutoslailla. Tämä tarkistus muutti alkuperäisen lain 43 §: ää lisätäkseen yritysten vastuuta kuluttajien henkilöllisyyden turvaamisesta. Lain hyväksymisen jälkeisinä vuosina nähtiin trendejä, kuten online -huutokauppasivustot ja tietokoneiden käytön lisääntyminen kaupallisiin tapahtumiin. Yritykset, jotka tarjoavat verkkotapahtumia ja digitaalisen allekirjoituksen valmiuksia intialaisille kuluttajille, voidaan myös haastaa muutoksen nojalla laiminlyönnistä, jos ne eivät suojaa kuluttajia identiteettivarkauksilta.