Valtuutuskirja on korkeamman tuomioistuimen antama tuomioistuimen määräys, jonka tarkoituksena on pakottaa alempi tuomioistuin, viranomainen tai valtion virasto tekemään jotain. Vaihtoehtoisesti päätös voi vaatia tuomioistuinta, viranomaista tai virastoa pidättäytymään tekemästä jotain. Pohjimmiltaan määräystä pyytävä osapuoli väittää, että toisella osapuolella on lakisääteinen velvollisuus suorittaa tietyllä tavalla, mutta se ei tee sitä. Tämän seurauksena pyynnön esittäneeltä osapuolelta on evätty laillinen oikeus. Käsikirjaa kutsutaan myös vetoomukseksi mandamuskirjasta.
Toimeksiannon pyytävää osapuolta kutsutaan tyypillisesti hakijaksi, ja toinen osapuoli on vastaaja. Pääsääntöisesti hakijan on osoitettava, että hänellä on laillinen oikeus määrätä vastaaja tekemään tiettyjä toimia tai pidättäytymään niistä. Tämä edellyttää yleensä sen osoittamista, että velvollisuus on julkinen. Lisäksi hakijan on yleensä osoitettava, että tulli on pakollinen, toisin kuin harkintavalta.
Oletetaan esimerkiksi, että vastaaja jättää toimeksiannon, jossa se pyytää tuomioistuinta vaatimaan Anywhere Public Education -lautakuntaa noudattamaan lakia, jossa määritellään tarkasti, miten hallituksen on kohdennettava Anywhere -kaupungin koululle myöntämät varat. Vastaajalla olisi todennäköisesti pätevä tapaus, koska kyseessä oleva velvollisuus, kaupungin varojen jakaminen, on julkinen velvollisuus. Lisäksi velvollisuus on pakollinen, koska laissa määritellään tarkasti, miten kaupungin varoja on käytettävä hallituksen.
Oletetaan kuitenkin, että tässä tapauksessa kyseessä olevassa laissa todetaan, että Anywhere Public Education Board voi käyttää kaupungin varoja “niin kuin parhaaksi näkee”. Tässä tilanteessa vastaajan väite todennäköisesti hylätään. Koska laki ei määrittele varojen käyttöä, se on harkinnanvaraista. Käsikirjoituksia ei anneta harkinnanvaraisissa tapauksissa.
Valtuutus voidaan luokitella vaihtoehtoiseksi, pakolliseksi tai jatkuvaksi mandamukseksi. Vaihtoehtoinen mandamus antaa vastaajalle kaksi vaihtoehtoa. Hän voi joko suorittaa valitetun teon tai tulla oikeuteen puolustaakseen itseään.
Toisaalta pakollinen mandamus annetaan, kun vastaaja ei noudata vaihtoehtoista mandamusta. Pakollisia määräyksiä voidaan antaa myös, jos vastaaja ei pysty osoittamaan riittävästi syytä olla suorittamatta vaadittua toimenpidettä. Jatkuva toimeksianto edellyttää alempaa julkista viranomaista suorittamaan toimi tehokkaasti ja määrittelemättömän ajan, jotta vältetään oikeuden väärinkäyttö.