Siviili- tai rikosoikeudenkäynnin tosiseikkojen selvittäjä on henkilö tai ihmisryhmä, joka on vastuussa määrittäessään vastauksen kaikkiin tosiasioihin liittyviin kysymyksiin – toisin kuin oikeuskysymykset – asian ratkaisemisessa. Tyypillisesti tämä on vastuu oikeudenkäynnissä toimivalle valamiehistölle, joka päättää, miten tapauksen tosiseikkoja sovelletaan käsiteltävään asiaan liittyvään lakiin. Kuitenkin vertaisistuomiossa, joka on oikeudenkäynti, jossa osapuolet esittävät väitteensä suoraan tuomarille ilman tuomaristoa, tuomari toimii tosiseikkojen selvittäjänä tyypillisen lainopillisen velvollisuutensa lisäksi.
Todellisuuden toteajalla on velvollisuus vastata kaikkiin tosiasioihin liittyviin kysymyksiin, jotka määrittävät, miten lakia sovelletaan osapuolten esittämään todistukseen. “Tosiasiakysymykset” eroavat “oikeuskysymyksistä”, koska ne ovat kysymys siitä, mitä todella tapahtui. “Oikeuskysymykset” ovat kysymyksiä siitä, miten asianmukaista lakia sovelletaan osapuoliin. Esimerkki asiasta, jonka tosiasian löytäjä määrittäisi, on se, heittikö osapuoli A kiven osapuolelle B ennen kuin osapuoli B ampui puolueen A. Oikeuskysymys, jonka tuomari sitten päättää tämän tilanteen perusteella, on B voi vaatia riittävästi itsepuolustusta, koska osapuoli A heitti kiven puolueelle B ennen kuin hän ampui puolueen A.
Tuomariston oikeudenkäynnissä, jossa tuomaristo löytää tosiasian, kaikki väitteet ja todisteet esitetään tuomaristolle sen määrittämiseksi, miten oikeudenkäyntiin liittyvät tapahtumat etenivät. Tuomariston koosta, siitä, missä määrin sen jäsenten on sovittava siitä, miten tosiseikat olisi päätettävä, ja todistustaakasta osapuolten on täytettävä tiettyjen tosiseikkojen todistamiseksi. Lisäksi jotkut alueet suojaavat syytetyn oikeutta valamiehistön oikeudenkäyntiin rikosasioissa, joten usein vaaditaan, että syytetyn vertaisten valamiehistö toimii tosiseikkojen selvittäjänä, ellei asianomainen osapuoli luopu tästä oikeudesta.
Tilanteissa, joissa oikeudesta tuomaristoon tosiseikkojen löytäjänä luovutaan tai sitä ei vaadita alueen laeissa, tuomari ottaa tyypillisesti tosiasioiden löytäjän roolin. Tätä kutsutaan vertailututkimukseksi, ja osapuolilla on tyypillisesti vähemmän teattereita oikeudenkäynnissä. Esimerkiksi aloitus- ja päätöslauselmat – jotka ovat välineitä, joita osapuolet käyttävät vetoamaan tuomariston tunteisiin – eivät yleensä tule penkkikokeiden aikana. Osapuolet esittävät pikemminkin väitteensä tuomarille, esittävät todisteita ja todistajia, ja tuomari päättää asianmukaisesti tosiseikoista ja oikeudesta.