Arkkitehtuurissa tracery viittaa yleensä kivielementteihin, jotka tukevat lasia goottilaisessa ikkunassa, vaikka se voi myös esiintyä yksinkertaisesti suunnitteluelementtinä muilla pinnoilla, jolloin sitä kutsuttiin sokeaksi. Näytöissä voi olla myös aukkorakenne ilman lasia. Tätä suunnitteluelementtiä on kahta päätyyppiä: levy ja palkki. Kuten monet goottilaisen arkkitehtuurin elementit, se osoittaa selvän vaikutuksen nykyajan islamilaiseen arkkitehtuuriin.
Goottilainen arkkitehtuuri, tyyli, joka alkoi 12 -luvulla, jolloin sitä käytettiin tyypillisesti katedraaleissa, sisälsi monien muiden arkkitehtonisten elementtien ohella ikkunoita, joiden päällä oli terävä kaari. Kun ikkuna -aukot kasvoivat, käytettiin useita lasikappaleita ikkunaa kohti. Suosituin ikkunamuotoilu varhaisessa goottilaisessa arkkitehtuurissa koostui kahdesta vierekkäisestä lansetista tai korkeista, ohuista ikkunoista, joissa oli terävät kaaret, ja joiden yläpuolella oli pyöreä tai trefoil-aukko. kuten jokainen lansetti. Trefoil -aukko on kuvio, jossa on kolme päällekkäistä ympyrää. Ikkunoiden muotoilu kaaren yläosassa, lansettien yläpuolella, voisi olla melko monimutkainen ja käyttää leikkausta.
Varhaisin leikkausmuoto oli levylajike, joka näyttää siltä, että suuresta muurauskappaleesta leikataan reikiä, vaikka todellisuudessa malli on rakennettu monista erillisistä kivikappaleista. Baarirakenne, joka kehitettiin 13 -luvun alussa, muistuttaa ohuita kivirullia, jotka on taivutettu monimutkaisiksi kuvioiksi. Mullions tai kapeat kivikappaleet, joita käytettiin ikkunamallien muodostamiseen, mahdollistivat monimutkaisempia ja herkempiä kuvioita, mikä lisäsi mahdollista lasitilaa ja siten ikkunan läpi valoa. Tangon leikkaaminen salli paitsi monimutkaisempien kuvioiden lisäksi myös mullionien massatuotannon mallien mukaan.
Kyky valmistaa massatuotteita tracery-komponentteja kasvatti tekniikan sovelluksia. Seinäseinässä käytettiin sokeita raitoja, kun taas ikkunoiden päällä käytettiin usein avointa muotoilua. Suunnittelu voisi joko vastata ikkunan muotoilua tai täydentää sitä tuottaakseen vieläkin yksityiskohtaisemman kuvion.