Traumaattinen aivovamma tapahtuu, kun pään äkillinen trauma aiheuttaa aivovaurioita. Tämä voi tapahtua esimerkiksi auto -onnettomuudessa, kaatumisessa tai tahallisessa väärinkäytössä, kuten tappelussa. Aivovaurio voi olla pysyvä tai väliaikainen riippuen tekijöistä, kuten vamman tyypistä, potilaan iästä ja vaurioituneesta aivojen alueesta. Tämän tyyppisen vamman jälkeistä kuntoutusta kutsutaan traumaattiseksi aivovamman kuntoutukseksi, ja siinä keskitytään auttamaan potilasta palauttamaan mahdollisimman paljon normaalia toimintaa.
Traumaattinen aivovamman kuntoutus alkaa tyypillisesti potilaan ollessa vielä sairaalassa. Tämäntyyppinen vamma vaatii usein jonkinlaista aivoleikkausta sekä seurantaa leikkauksen jälkeen. Kun potilas on toipumassa todellisesta fyysisestä traumasta, lääkäreistä, sairaanhoitajista ja muusta tukihenkilöstöstä koostuva lääketieteellinen tiimi kootaan yhteen ja toimivat läheisessä yhteistyössä tarjotakseen potilaalle tarvittavaa tukea. Ensimmäinen askel traumaattisessa aivovamman kuntoutuksessa on varmistaa, että potilaan terveys on fyysisesti ja lääketieteellisesti vakaa.
Seuraava vaihe traumaattisessa aivovamman kuntoutuksessa liittyy usein potilaan siirtämiseen kuntoutusklinikalle. Tänä aikana fysioterapeutti työskentelee todennäköisesti potilaan kanssa sellaisissa tehtävissä kuin kävelemisen oppiminen uudelleen. Fysioterapeutti voi myös auttaa potilasta työskentelemään tasapaino- ja koordinaatiokysymyksissä, jotka ovat usein rajallisia traumaattisen aivovamman jälkeen.
Kun potilas on traumaattisessa aivovamman kuntoutuslaitoksessa, muut tukiryhmän jäsenet ovat käytettävissä auttamaan mahdollisissa muissa aivovammasta johtuvissa ongelmissa. Toimintaterapeutti voi auttaa potilasta päivittäisissä tehtävissä, kuten ruokinnassa, kylvyssä ja hoidossa. Jos aivovammasta johtuu puhevammoja, puheterapeutti voi auttaa opettamaan potilaan puhumaan uudelleen tai joissakin tapauksissa löytämään muita tapoja kommunikoida. Psykologit ovat käytettävissä auttamaan emotionaalisissa vastauksissa itse vammaan sekä uusiin fyysisiin ja henkisiin rajoituksiin.
Traumaattinen aivovamman kuntoutus ei lopu, kun potilas menee kotiin. Todennäköisesti on jonkin verran rajoituksia, jotka edellyttävät jatkuvaa tukihoitoa. Ensisijainen lääkäri kommunikoi muun lääkäriryhmän ja potilaan hoitajan kanssa kehittääkseen jatkuvan yksilöllisen hoitosuunnitelman.