Temppujen arkkityyppi on hahmo, joka perustuu perusajatukseen siitä, että yksi osapuoli pettää tai pelaa toista. Arkkityyppi on yleisesti ymmärretty ajatus, jolla on pysyvä voima universaalissa ihmisyhteisössä. Arkkityypit liittyvät usein taiteisiin ja erityisesti kirjallisuuteen. Huijari -arkkityyppi on ensisijainen esimerkki, jossa monenlaiset inhimilliset viestinnät sisältävät viittauksia tämän tyyppisiin hahmoihin.
Yksi arkkityypin olennainen ominaisuus on sen käyttö tarinankerronnassa. Muodonmukainen temppujen arkkityyppi on merkittävä monenlaisissa tarinankerronnoissa. Asiantuntijat, mukaan lukien antropologit, viittaavat temppujen arkkityyppien käyttöön monissa kosmologisissa tarinoissa tai ihmisperäisissä tarinoissa, jotka ovat siirtyneet monien sukupolvien kautta suullisissa yhteiskunnissa. Nykyään monet näistä on tallennettu kirjoihin.
Klassisissa mytologioissa, kuten kreikkalaisissa ja roomalaisissa, temppujen arkkityyppi on yleinen, aivan kuten epäselvemmissä kulttuureissa. Jopa yleisessä eri ikäisten fiktioissa temppuilija arkkityyppinä nousee edelleen esiin. Esimerkiksi “Mephistopheles” -temppuilija on Faust -syklin hahmo, joka itsessään on paljon kopioitu ja jäljitelty tarina länsimaisessa sivilisaatiossa. Tämä hahmo kertoo monissa muissa tarinoissa oleville, esimerkkinä temppelistä, joka on linjassa epäpyhien voimien kanssa.
Asiantuntijat huomauttavat, että temppujen arkkityypillä on erilaisia esityksiä kirjallisuuden tai muun taiteellisen kaanonin sisällä. Jotkut tämän arkkityypin versiot ovat yleensä vaarattomia, humoristisia ja jopa rakastettavia temppuja. Toiset ovat valtavia vastustajia tai roistoja, jotka uhkaavat muita. Molemmat ovat yleisiä monien yhteiskuntien kirjallisuudessa.
Monissa tapauksissa temppujen arkkityyppi on allegorinen hahmo. Edellä mainituissa luontotarinoissa temppuilija voi olla tavallisen eläimen muoto. Usein tämän hahmon käyttö viittaa erityisiin ajatuksiin ihmisen paikasta maailmassa. Heijastamalla tiettyä suhdetta muihin hahmoihin, temppuilija kertoo paljon jumalallisuuden aikomuksista ja ihmisten aikomuksista.
Salaperäisen arkkityypin opiskelu voi antaa ihmisille käsityksen yhteiskunnan kirjallisten perinteiden lisäksi myös sen syvimmistä tavoista ja joukkopsykologisista ominaisuuksista. Joitakin tämän arkkityypin muotoja käytetään myös psykologiassa. Esimerkiksi temppujen arkkityyppi on myös esimerkki ”jungilaisesta arkkityypistä”, joka on nimetty kuuluisan lääkärin Carl Jungin mukaan, joka esitti erilaisia teorioita ihmismielestä.