Tšehovin ase on kirjallinen tekniikka, jossa mitä tahansa tarinan erityistä merkitystä omaavaa esinettä on käytettävä myöhemmin. Tekniikka on peräisin Anton Tšehovilta, joka selitti, että näytelmän ensimmäisessä näytössä seinään ripustettu pistooli tulisi käyttää jossakin vaiheessa tarinan jälkeen. Jos asetta ei käytetä, sillä ei ole tarkoitusta ja se on vain häiriötekijä – ellei sitä ole tarkoitettu punaiseksi silakkaksi. Tšehovin aseen ideaalitilanne on sellainen, että kohde on merkitty, mutta se on osittain unohdettu ensiksi, ja siitä tulee sitten ajankohtainen myöhemmin tarinassa.
Suurin väärinkäsitys Tšehovin aseesta on, että se vastaa ennakointia. Ennakoiminen on silloin, kun kirjoittaja jättää kertomukseen vähän vihjeitä tulevista tapahtumista, jotka ymmärretään selvemmin tapahtuman jälkeen. Tšehovin ase liittyy enemmän vieraiden tietojen ja kuvausten poistamiseen kuin kerrostamiseen vihjeitä lukijalle. Jos ladattu ase on kuvattu ensimmäisessä näytössä eikä sitä koskaan ammuttu, asetta ei tarvitse kuvata ollenkaan, koska sillä ei ole merkitystä.
Toinen keskeinen asia on, että Tšehovin ase ei liity erityisesti aseisiin. Sen sijaan tekniikka liittyy mihin tahansa tarinan esineeseen, jolle annetaan erityinen merkitys, joten yleisö odottaa sen palvelevan jotakin tehtävää. Esimerkiksi hahmo voi löytää ketjun avaimen tarinan varhaisessa vaiheessa ja myöhemmin huomata, että se avaa oven unohdetulle aarteelle. Ase, johon viitataan, on pelkästään kuviollinen, ja se viittaa esineeseen, joka on “ladattu” merkityksellisesti. Yleisö olisi ymmärrettävästi pettynyt, jos esimerkin avaimeen ei viitata enää koskaan tai se on hyödytön.
Punaiset sillit ovat juonilaitteita, jotka voivat liittyä Tšehovin aseeseen. Samalla tavalla kuin “ladattu ase”, punainen silli tuodaan esille ja sille annetaan jonkin verran merkitystä tarinan alussa. Tämä saa lukijan olettamaan, että sillä on merkitystä myöhemmin, mutta itse asiassa se toimii vain vääristelynä. Punaiset sillit ovat tietyllä tavalla Tšehovin aseen vastakohta, sillä niille annetaan merkitys, joka ei ole suoraan merkittävää. Punaisen sillin todellinen merkitys on se, että se vie yleisön pois tarinan todellisesta juonesta ja palvelee siksi tarkoitusta jossain mielessä.