Tulojen liikkuvuus on yksilön tai ryhmän siirtymistä tulotasolta toiselle. Tämä tulotaso on jonkin verran mielivaltainen, mutta se asetetaan yleensä kvintiileihin tai viidenneksiin. Toisin sanoen ryhmät jaetaan prosentteihin, kuten ylempi 20 prosenttia, alempi 20 prosenttia ja kolme muuta jakoa. Tulojen liikkuvuutta mitataan ylöspäin suuntautuvana ja alaspäin suuntautuvana liikkuvuutena
Tulojen liikkuvuuden tärkein etu on mitata maan taloudellisia mahdollisuuksia ja taloudellista terveyttä. Tapauksissa, joissa liikkuvuutta on havaittavissa, se voi olla seurausta olemassa olevasta talouspolitiikasta sekä alemman tulotason henkilöille saatavilla olevista tuista. Koska tulojen liikkuvuus perustuu prosentteihin, osa liikkuu aina ylöspäin ja osa alaspäin.
Yhdysvaltain hallitus yhdessä muiden hallitusten kanssa ympäri maailmaa tutkii hyvin tarkasti tulojen liikkuvuutta koskevia tietoja. Tällaisia tietoja ei pidetä yhtenä johtavista taloudellisista indikaattoreista, koska ne eivät ole saatavilla säännöllisin väliajoin, mutta ne ovat edelleen keskeinen analyysikohta. Luotettavin tieto saadaan vertaamalla tietoja väestönlaskennassa. Monet maat, kuten Yhdysvallat, suorittavat kuitenkin kattavan väestönlaskennan vain kerran kymmenessä vuodessa.
Ne maat, jotka kokevat kokemansa suurta vakautta tulojen liikkuvuudessa, arvioivat usein uudelleen, mitä he tekevät nähdäkseen, voidaanko asiat tehdä toisin. Ne, jotka ovat jatkuvasti alimmassa viidenneksessä, saattavat tarvita hieman enemmän apua. Tämä voi haitata työharjoittelua ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Maat, jotka investoivat tällaisiin ohjelmiin, saattavat havaita pystyvänsä tarjoamaan parempaa tulojen liikkuvuutta kansalaisille.
Tuloliikennettä käytetään usein sosiaalisen liikkuvuuden rinnalla. Vaikka nämä kaksi ovat varmasti yhteydessä toisiinsa, ne muodostavat kaksi hieman eri asiaa. Sosiaalinen liikkuvuus viittaa sosiaaliseen asemaan. Tuloja ansaitsevat ihmiset nousevat usein sosiaalisessa asemassa, mutta jotkut saattavat päättää olla päivittämättä elämäntapaansa. Näissä tapauksissa sosiaalinen asema ja tulotaso eivät välttämättä liity toisiinsa.
Yhdysvalloissa on historiallisesti ollut enemmän liikkuvuutta alemmilla tasoilla kuin ylemmillä tasoilla. Itse asiassa on niitä, jotka siirtyvät alimmasta kvintiilistä ylempään kvintiiliin vuosikymmenen aikana. Ne, jotka ovat listan kärjessä, eli ylin kvintiili ylemmällä tasolla tuskin joka kerta siellä. Itse asiassa vain hyvin pieni prosenttiosuus ylläpitää kyseiseen tehtävään tarvittavaa tulotasoa, vaikka ne voivat silti pysyä tuossa ylemmässä kvintiilissä, eivät vain niin korkealla kuin ennen.