Tulvavakuutuskartta on Yhdysvalloissa hallituksen julkaisema kaavio, joka on luotu FEMA: n (Federal Emergency Management Agency) johdolla ja joka pyrkii osoittamaan tulvariskit tietyillä alueilla. Kartat on suunniteltu noin 100 vuoden tulvatapahtuman ympärille, mikä tarkoittaa, että on todennäköistä, että tietyn tason tulva, kuten kartalla on kuvattu, tapahtuu kerran 100 vuodessa. Yksilöt, vakuutusyhtiöt, paikalliset virkamiehet ja lainalaitokset käyttävät tulvavakuutusastekarttaa määrittääkseen, mitä riskejä tiettyihin kehitettyihin kiinteistöihin liittyy.
Tulvavakuutusastekartoille on olemassa kaksi perusmallia. Ensimmäistä kutsutaan litteäksi tulvakarttaksi, joka on tuotettu sivulle, jonka koko on noin 11 senttimetriä ja 28 tuumaa (17 tuumaa). Toisen tyyppistä tulvavakuutuskarttaa kutsutaan z-taittokarttaksi, joka on suurempi kartta, joka on taitettu aivan kuten perinteinen tiekartta. Jokainen kartta sisältää indeksin ja selitteen, jotka auttavat kartan lukemisessa.
Joissakin tapauksissa yhteisön tulvavakuutuskartta voi olla hieman vanhentunut. Jotkut tulva-alueet voivat olla enemmän tai vähemmän alttiita tulville tilanteen muuttuessa. Maksu voidaan rakentaa tai joen kulku voi muuttua, mikä johtaa erilaiseen tilanteeseen. Siksi FEMA päivittää lähes jatkuvasti tulvavakuutuskarttoja, ja etusijalla ovat Yhdysvaltojen tulva-alueet.
Useimmilla alueilla tulvavakuutuskartta kattaa tietyn alueen, kuten läänin tai kaupungin. Läänin kaupungeissa on usein erillinen karttatuote. FEMA on tuottanut uusimmissa hintakarttatuotteissa karttoja, jotka sisältävät tietoja kaikista kartan kattamista maantieteellisistä alueista. Tämä tekee siitä helpompaa niille, jotka etsivät tietoa nopeasti. Kartat ovat saatavilla FEMA: n verkkosivuilta ilmaiseksi tai kiinnostuneet voivat myös tilata paperiversioita.
Tulvavakuutusastekartan pääasiallinen käyttötarkoitus on määrittää tulva -tehtäväpaikan riski. Mahdollinen kiinteistön ostaja voi katsoa karttaa selvittääkseen, onko kiinteistö halutussa paikassa. Vakuutuksenantajat voivat veloittaa korkeampia korkoja alueilta, joiden on osoitettu mahdollisesti olevan vaarassa vakavammille tai tiheämmille tulville. Paikalliset pelastuslaitoksen virkamiehet voivat käyttää karttoja suunnitellakseen, missä hätäpalveluja todennäköisimmin tarvitaan, ja auttamaan evakuoinnin suunnittelussa hätätilanteiden sattuessa.