Kun kanne nostetaan tietyssä tuomioistuimessa, on selvitettävä, onko kyseisellä tuomioistuimella toimivalta käsitellä asia. Yleensä tämä auktoriteetti annetaan lailla, perustuslailla tai poliittisella johtajalla maassa, jossa tuomioistuin toimii. Tuomioistuin voi ratkaista asiat vain, jos sillä on siihen lupa. Käsite “tuomioistuimen toimivalta” viittaa tuomioistuimen toimivaltaan valvoa tiettyä tapausta ja antaa asiaan liittyviä päätöksiä tai määräyksiä.
Päätettäessä siitä, onko tuomioistuimella valtuudet käsitellä asia, on usein analysoitava, onko sillä henkilökohtainen tai aineellinen toimivalta. Henkilökohtainen tai henkilökohtainen tuomioistuimen toimivalta on läsnä, kun tuomioistuimella on valtuudet ratkaista asia, joka koskee tiettyjä ihmisiä tai yhteisöjä. Se on usein todettu, kun kantajalla tai vastaajalla on merkittävä yhteys tuomioistuimen alueelle. Yhteyksiin voi kuulua asuminen alueella tai liiketoiminnan harjoittaminen alueella sekä liiketoimen tekeminen tai osana alueella tapahtunutta kiistaa.
Kun tuomioistuimella on valtuudet kuulla tietynlainen käsiteltävänä oleva asia, asian lainkäyttövalta on olemassa. Esimerkiksi perheoikeudellinen tuomioistuin voidaan valtuuttaa valvomaan lapsen huoltajuutta, avioeroa, elatusmaksuja ja vastaavia koskevia menettelyjä. Jos syyttäjä yritti saattaa rikostuomioistuimen oikeudenkäynnin perheoikeudelliseen tuomariin, asian lainkäyttövaltaa ei ehkä ole. Rikosasia olisi todennäköisesti vietävä rikostuomioistuimen käsiteltäväksi, jolla on oikeus tehdä päätös asiassa. On mahdollista, että kahdella tai useammalla tuomioistuimella on tuomioistuimen toimivalta yhdessä asiassa, ilmiö, joka tunnetaan rinnakkaisena toimivalta.
Tuomioistuimen toimivalta voidaan jakaa myös muutoksenhaku- ja alkuperäiseen toimivaltaan. Valitusvalta myönnetään ylemmille tuomioistuimille, jotka on perustettu alemmissa tuomioistuimissa tehtyjen virheiden korjaamiseksi. Niiden tarkastelu rajoittuu yleensä tapausten tutkimiseen alemman oikeusasteen tekemien virheiden varalta.
Toisaalta tuomioistuimilla, joilla on alkuperäinen toimivalta, on annettu toimivalta käsitellä asia ensiksi. Nämä tuomioistuimet luokitellaan usein joko yleiseksi tai erikoistuomioistuimeksi. Erityistuomioistuimella on valtuudet käsitellä erityyppisiä tapauksia. Esimerkiksi verotuomioistuin voidaan nimetä kuulemaan verokysymyksiä ja konkurssituomioistuimelle voidaan antaa valtuudet kuulla konkurssiasioita. Yleisesti toimivaltainen tuomioistuin on käräjäoikeus, jolla on valtuudet käsitellä kaikenlaisia tapauksia, joita ei ole varattu erityistuomioistuimelle.