Television (TV) antenniliitännät ovat yksi tärkeimmistä komponenteista, joita käytetään TV -antennien liittämiseen televisioihin. Toinen pääkomponentti on koaksiaalikaapeli, joka on varustettu yhteensopivilla TV -antenniliittimillä. Tämän perinteisen antennin käytön lisäksi TV -antenniliitäntää voidaan käyttää myös maanpäällisten kaapeli- ja satelliittitelevisio -palvelujen yhteydessä. Maailmassa on käytössä kaksi päätyyppistä TV-antenniliitintä, joihin viitataan nimityksillä International Electrotechnical Commission (IEC) 169-2 ja IEC 60169-2. IEC 169-2 eli Belling-Lee-liitin kehitettiin Isossa-Britanniassa, kun taas IEC 60169-2 eli F-liitin löytyy pääasiassa Pohjois-Amerikasta.
Termiä “TV -antenni” käytetään tyypillisesti viittaamaan etäasennettuihin televisioantenneihin. Nämä antennit on liitettävä televisioihin kaapeleilla ja liittimillä, koska ne eivät ole sisäänrakennettuja. Katolle asennetut antennit on tyypillisesti kytketty kaapelijärjestelmään, joka kulkee koko rakennuksessa, kun taas pienempi antenni kytketään usein suoraan television takana olevaan antenniliitäntään.
Koska TV -antenniliitäntöjä käytetään televisioiden liittämiseen antenneihin, maakaapeliin ja satelliittijärjestelmiin, näitä komponentteja löytyy useista eri paikoista. TV-antennipistorasiat asennetaan tyypillisesti seiniin katolle asennettujen antennien, satelliittien ja kaapelitelevisioiden saamiseksi. Samat pistorasiat löytyvät myös televisioista, videonauhureista (VCR), digitaalisista videonauhureista (DVR) ja muista elektronisista laitteista.
Maailmassa on käytössä kaksi päätyyppistä TV -antenniliitintä. Yhtä tyyppiä kutsutaan tyypillisesti Belling-Lee-liittimeksi, vaikka sillä on myös tekninen merkintä IEC 169-2. Tämäntyyppinen TV -antenniliitin otettiin ensimmäisen kerran käyttöön 1920 -luvulla, ja se on alun perin suunniteltu käytettäväksi keskitaajuisten lähetysten kanssa. Alkuperäisistä tiedoista johtuen IEC 169-2 -pistokkeiden impedanssiarvo on erilainen kuin koaksiaalikaapelit, joihin ne on kytketty. Tämä voi johtaa ei -toivottuun signaalin vääristymiseen.
F -liittimet, joita käytetään pääasiassa Pohjois -Amerikassa, ovat toinen tärkein TV -antenniliitin. Nämä liitännät käyttävät pistokkeita, joilla on sama impedanssiarvo kuin koaksiaalikaapelilla, jota käytetään, joten ne sopivat tyypillisesti paremmin digitaalisiin sovelluksiin kuin Belling-Lee-liittimet. Alueilla, joilla IEC 169-2 TV-antenniliitäntä on vakio, satelliittitelevisioyhteyksissä käytetään tyypillisesti F-liittimiä.