Kansainväliset työjärjestöt toimittavat vuosittain tarkasti neljännesvuosittain yksityiskohtaisen raportin nimeltä työllisyyskustannusindeksi (ECI), joka mittaa palkkojen kasvua ja siviilityön kustannuksia yksittäisillä toimialoilla. Yritykset käyttävät raporttia mittaamaan työvoimakustannusten muutosta muuttuvien tekijöiden perusteella. Indeksiä kutsutaan joskus “työtunnin painotetuksi keskimääräiseksi tuntikustannukseksi”.
Työllisyyskustannusindeksi perustuu itse asiassa satunnaiseen kyselyyn yritysten palkoista kunkin neljänneksen viimeisen kuukauden aikana. Tiedot saadaan työnantajan palkanlaskennasta neljännesvuosittain määrättyjen työnantajan palkkalaskelmien ja -raporttien avulla. Nämä tiedot näytetään toimialan mukaan, eikä yrityksistä tai työntekijöistä anneta suoria tai luottamuksellisia tietoja.
Raportin tarkoituksena on arvioida, ovatko tietyntyyppiset työpaikat kalliimpia, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden mukauttaa palkkoja ja muita keskeisiä etuja siviiliväestölle. Se tarjoaa todisteita siviilityövoiman jokaisen työtunnin kustannuksista. Keskimäärin työvoimakustannusindeksi on hyvä indikaattori, jos yritys on kannattava raportin tulosten perusteella.
Toinen työllisyyskustannusindeksin käyttötarkoitus on koko talouden mittari. Jos palkkakustannukset ovat alhaisella puolella, kun osakekurssit ovat keskitasolla tai korkealla tasolla, tämä osoittaa, että talous on hyvässä asemassa kaikilla alueilla tai toimialoilla. Jos indeksi nousee kannattavuuden yläpuolelle, talous kärsii ja yrityksillä on mahdollisuus joko vähentää työvoimaansa tai alentaa palkkatasoa pysyäkseen pinnalla.
Hyödyllisyydestään huolimatta liike -elämän analyytikot ovat arvostelleet raporttia, koska se pyrkii edustamaan vanhentuneita tietoja, jotka on otettu edellisiltä vuosineljänneksiltä. Sen viivästynyt luonne jättää sen edelleen hieman vähemmän ajankohtaiseksi indikaattoriksi työllisyyskustannusten kehityksestä kuin kansallisten työvoimatoimistojen kuukausittaiset työllisyysraportit. Tältä osin yritykset voivat ylläpitää omia rekistereitään työllisyysdatasta seuratakseen parhaiten kuukausittain työllisyyskustannuksia.
Työntekijöiden työvoimakustannusindeksi näyttää palkkatietojen lisäksi myös tietoja lisäetuuksista aiheutuvista kustannuksista. Nämä etuuskulut voivat liittyä terveys- ja hyvinvointiohjelmiin, eläkemaksuihin, sairaus- ja lomapäiviin sekä työnantajan tukemiin koulutus- ja virkistysetuuksiin. Raporttia voidaan käyttää oppaana etuusohjelmien kaikkien osien huolelliseen hallintaan työllisyyskustannusten hallitsemiseksi kokonaisuutena.