Tunnetaan myös nimellä työsopimusrikkomus, työsopimusrikkomus on tilanne, jossa joko työnantaja tai työntekijä ei ole noudattanut molempien osapuolten välistä suhdetta koskevia työsopimuksen määräyksiä. Monissa maissa tämä koskee sekä sopimuksen oletettuja että ilmaistuja määräyksiä, minkä vuoksi molempien osapuolten on noudatettava sopimuksen ehtoja sekä mahdollisia hallituksen määräyksiä, joita voidaan soveltaa työhön kyseisessä maassa. Jos jompikumpi osapuoli ei noudata sopimuksen ehtoja, toisella osapuolella on oikeus irtisanoa sopimus ja hänellä voi olla oikeudellinen mahdollisuus hakea muutosta missä tahansa muodossa.
Kuten muissakin tilanteissa, joihin liittyy sopimusrikkomuksia, työsopimusrikkomus johtuu tyypillisesti siitä, että toinen tai molemmat osapuolet eivät ole noudattaneet sopimuksessa tehtyjä sopimuksia. Työntekijä saattaa laiminlyödä sopimuksen luottamuksellisuuslausekkeen ja paljastaa omistusoikeuden alaisia tietoja kilpailijalle tai mahdollisesti jättää täyttämättä sopimusehdoissa määritellyt tehtävät. Työnantaja ei välttämättä tarjoa etuja tai muita kannustimia työntekijälle määräajassa tai luo vihamielisen työympäristön, joka tekee tehtävien suorittamisesta erittäin vaikeaa. Koska molemmat osapuolet pitävät toista osapuolta vastuussa sopimuksen ehtojen täyttämisestä, kumpikin osapuoli voi irtisanoa suhteen laillisesti, jos toinen osapuoli kieltäytyy noudattamasta työsopimuksen määräyksiä.
Työsopimuksen rikkominen voi tapahtua melkein missä tahansa työtilanteessa. Sekä ammattiliiton työntekijät että ammattiliittoon kuulumattomat voivat olla mukana sopimusrikkomuksessa. Samalla tavalla työsopimuksen rikkominen voi tapahtua työsuhteen tahtoa koskevassa lainkäyttöalueella sekä oikeus työskennellä lainkäyttöalueella. Kaikentyyppiset työnantajat ovat velvollisia noudattamaan työntekijöiden kohteluun sovellettavia valtion standardeja, vaikka osapuolten välillä ei olisi erityistä työsopimusta.
Jos työnantaja tai työntekijä päättää olla noudattamatta työsopimuksen ehtoja, loukkaantuneella on oikeus ryhtyä toimiin, jotka todennäköisesti hyväksytään tuomioistuimessa. Jos esimerkiksi työnantaja ei anna luvattua merkkiä bonuksesta tai ei tarjoa sopimuksessa nimenomaisesti määrättyjä kannustimia, työntekijä voi nostaa kanteen näistä eduista. Samalla tavalla, jos työntekijä ei suorita sopimuksen määräyksissä mainittuja tehtäviä, työnantajalla on oikeus lopettaa suhde. Jos työntekijä jakaa luottamuksellisia tietoja tuotelinjoista tai kehityksestä tai jotain muuta omaisuutta koskevaa tietoa, työnantajalla voi olla syytä nostaa vahingonkorvauskanne. Ei ole epätavallista, että molemmat osapuolet neuvottelevat jonkinlaisista sovintoehdoista työsopimuksen rikkomisen sattuessa, eivätkä käsittele sitä, mikä voisi olla pitkä prosessi tuomioistuinjärjestelmässä.