Työsopimuslaki on laki, joka liittyy työnantajien ja työntekijöiden välisiin sopimuksiin. Kirjalliset, suulliset tai epäsuorat sopimukset aiheuttavat usein kiistoja työsuhteessa, ja joissakin tapauksissa lopputulos on virheellinen irtisanominen. Työsopimuksia on useita, mukaan lukien kilpailukielto, luopuminen oikeussopimuksista ja irtisanomissopimukset. Haluttu työntekijä on työntekijä, jolle ei ole tarjottu työsopimusta tai joka saa sopimuksen, mutta joka voidaan irtisanoa milloin tahansa. Työhön liittyvät työpaikat, jotka liittyvät haluttomiin tai pitkäaikaisten sopimusten alaisiin työntekijöihin, jäävät usein työsopimuslainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle.
Työntekijät palkkaavat usein asianajajia tarkistamaan työsopimuksen, jotta vältetään oikeudelliset sudenkuopat ja varmistetaan, että heidän oikeutensa on suojattu ja että sopimukset ovat heidän edunsa. Esimerkiksi työntekijä on luopunut oikeudestaan oikeudenkäyntiin sopimuksessa ja hänen on mentävä välimiesmenettelyyn, jossa tuomaristo päättää asioista. Työsopimuslainsäädännön molempia osapuolia edustavien asianajajien on usein riitautettava sopimusrikkomuksista, mutta joissakin työsopimuksissa vaaditaan vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä riita -asioiden sijasta. Kilpailukieltosopimukset ovat merkittäviä myös työntekijöille ja työsopimuslainsäädännölle, koska näissä sopimuksissa työntekijät suostuvat usein olemaan työskentelemättä olemassa olevien tai tulevien kilpailijoiden palveluksessa tietyn ajan. Kun kilpailukielto on allekirjoitettu, tuomioistuimet usein panevat sen täytäntöön, ellei sen osoiteta olevan liian rajoittava alueellisen työsopimuslain mukaan.
Työnantajat käyttävät usein asianajajia varmistaakseen, että heidän tarjoamansa sopimukset ovat kansallisten ja alueellisten määräysten ja lakien, kuten syrjinnän vastaisten lakien, mukaisia. He käyttävät usein työsopimuslainsäädäntöä keinona suojella liiketoimintaansa. Kilpailukieltosopimus voi esimerkiksi sisältää rajoituksen, jonka mukaan työntekijä voi pyytää työnantajan asiakkaita tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. Perustelut ovat, että jos tällaista rajoittavaa sopimusta ei ole, työntekijät voivat varastaa asiakkaat pois ja aiheuttaa yritykselle tappioita. Irtisanomissopimukset sisältyvät usein irtisanomissopimuksiin, joiden tarkoituksena on suojata työnantajia tulevilta oikeudenkäynneiltä työntekijöiltä sen jälkeen, kun he ovat maksaneet heille lisärahoja irtisanomisen jälkeen.
Työsopimusoikeuteen sisältyy myös itsenäisiä urakoitsija -asioita. Jotkut työnantajat ovat vaarassa, että riippumaton urakoitsija luokitellaan verotuksellisesti työntekijäksi. Työnantajien ja valtion verovirastojen välillä voi syntyä kiistoja riippumattomasta sopimuksesta sekä siitä, ovatko työnantajan toimet ristiriidassa urakoitsijan aseman kanssa.