Yleisesti ottaen urakoitsija voi olla kuka tahansa, joka sitoutuu täyttämään oikeudellisesti sitovan sopimuksen ehdot. Yleisimmin termiä käytetään kuvaamaan rakennusalan asiantuntijaa, joka palkkaa ammattitaitoisia ja ammattitaidottomia työntekijöitä rahoitetun hankkeen rakentamiseen. Urakoitsijalla on oltava koelautakunnan lupa, ennen kuin hän voi tehdä tarjouksen hankkeesta. Tämä tarjous perustuu rakennusmateriaalien arvioituihin kustannuksiin, alihankkijoiden ja työmiesten palkkoihin ja ammattilaisen palkkiosta hankkeen koordinoinnista.
Vaikka urakoitsijan tärkein huolenaihe on pätevien alihankkijoiden (erikoistuneiden käsityöläisten) palkkaaminen, hän voi myös suorittaa joitain rakennustöitä. Useimmat kehittävät hyviä työsuhteita muiden rakennusalan asiantuntijoiden kanssa, joten he palkkaavat usein samoja erikoistuneita yrityksiä ja työntekijöitä jokaiseen sopimukseen. Urakoitsija on viime kädessä vastuussa palkkaamiensa ihmisten tekemän työn laadusta, joten ei aina kannata palkata tuntemattomia tahoja kulujen leikkaamiseksi.
Ammattimaisen urakoitsijan tulisi myös ymmärtää rajoituksensa. Asiakas työskentelee arkkitehdin ja rahoittajan kanssa kauan ennen kuin ensimmäinen lapiota likaa poistetaan. Tarjousprosessin aikana urakoitsijan on ehkä työskenneltävä rakennuksen arkkitehdin kanssa keskustellakseen mahdollisista ongelmista suunnitteluelementin kanssa. Jos rakennuksen suunnittelun monimutkaisuus tai mahdolliset kustannusten ylitykset uhkaavat hukuttaa henkilön taidot, hänen on astuttava taaksepäin ja annettava jonkun muun voittaa tarjous. Hyvä urakoitsija ymmärtää, että hankkeen onnistuminen riippuu hänen kyvystään palkata oikeat riippumattomat alihankkijat ja noudattaa asiakkaan toiveita.
Toisessa mielessä urakoitsija voi olla myös kuka tahansa, joka suostuu suorittamaan töitä maksua vastaan. Tämä tapahtuu usein yrityksissä, joilla ei ole varaa määrätä tai palkata uutta työntekijää tiettyyn työhön. Työ itsessään ei välttämättä ole riittävän pitkäaikainen perustellakseen uuden vuokrauksen kustannuksia, tai palkat eivät ehkä riitä vakiintuneille työntekijöille. Tässä tilanteessa olevat yritykset palkkaavat usein riippumattomia urakoitsijoita suorittamaan työn ilman virallista työsopimusta. Palkkaprosentista keskustellaan jokaisen itsenäisen työntekijän kanssa ja voidaan tehdä laillinen sopimus. Työn suorittamisen jälkeen itsenäinen urakoitsija saa koko palkan ilman verovähennyksiä tai muita pidätyksiä. Verovuoden lopussa yhtiö antaa liittovaltion 1099 -lomakkeen, joka osoittaa työntekijän sekalaiset tulot.