Uranhallinta on elinikäinen suunnittelu ja tavoitteiden saavuttaminen. Se, mikä erottaa sen unelmoinnista, josta haluaa tulla, on aktiivinen lähestymistapa tutkimuksen tekemiseen, sitten toimivan urasuunnitelman luomiseen ja seurantaan. Koulutuskurssien ottaminen tämän polun helpottamiseksi on yksi esimerkki uranhallinnasta. Kontaktien ja suhteiden luominen alalla on intohimoinen tavoite on toinen tärkeä osa uranhallintaa.
Tällainen verkostoituminen voidaan saavuttaa monella tapaa, liittymällä ammatillisiin yhdistyksiin tietyn alan sisällä harjoitteluun. Harjoittelut ovat yleinen ja suosittu varhaisen uranhallintatyyppi, koska ne tarjoavat tyypillisesti opiskelijoille ensimmäisen alan kokemuksen. Harjoittelu voi luoda kontakteja ja kokemusta, joka voi johtaa kokopäiväiseen, lähtötason työhön joko kyseisen yrityksen tai toisen saman alan yrityksen kanssa.
Täydennyskurssit ovat myöhempi uranhallintastrategia. Niiden avulla työskentelevät ammattilaiset voivat pysyä ajan tasalla urallaan. Työnantaja voi ehdottaa ja maksaa kertauskurssin tai täydennyskoulutuksen tietyllä alalla. Asiaan liittyvien uutisten ja ammattilehtien lukeminen on toinen tapa pysyä ajan tasalla muutoksista tai viimeaikaisista tutkimustuloksista alalla tai toimialalla. Kaikenlainen työhön liittyvä oppiminen sisältää koulutustilaisuuksia, joita voidaan pitää keinona hallita uraansa, jos ne laajentavat taitoja tai tietoja.
Tällä tavalla jopa työhaastattelu, joka ei johda toivottuun tehtävään, voi olla tärkeä osa urakehitystä, joka voi johtaa parempaan johtamiseen. Jos työnhakija yrittää selvittää, mitä hän olisi voinut tehdä toisin saadakseen tehtävän, hän voi kokeilla uusia tekniikoita tulevissa haastatteluissa. Uranhallinnan on tyypillisesti aloitettava suunnittelusta ja strategian rakentamisesta.
Tehokas uranhallinta perustuu rakenteelliseen suunnitteluun sen sijaan, että ottaisi kurssin impulsiivisesti tai hyppääisi uudelle työlle ilman, että se sopii tarpeisiisi tai toiveisiisi. Energiaa tai resursseja, joita henkilö käyttää uransa hallintaan, tulee käyttää viisaasti. Esimerkiksi opintolainoja voidaan pitää hyvänä velana, jos on todennäköistä, että koulutus johtaa paremmin maksavaan uraan. Rahan tuhlaaminen tarkistamatta, onko koulu akkreditoitu asianmukaisesti tai onko se työnantajien kunnioittama ohjelma, ei olisi hyvä suunnittelu tehokkaan uranhallinnan kannalta.