Uskonnon sosiologia on uskonnon tutkiminen sosiologisesta näkökulmasta. Toisin sanoen tämä sosiologian haara tutkii, miten uskonnot vaikuttavat yhteiskuntaan ja yksilöihin yhteiskunnassa, sekä miten nämä elementit vaikuttavat uskontoihin. Siinä keskitytään siihen, miten uskonto toimii yhteiskunnassa ja rooliin, joka sillä on yksilössä maailmanlaajuisesti. Aiemmin uskontoa pidettiin erottamattomana yhteiskunnasta, joten uskonnon sosiologia oli luonnollinen opintojakso.
Tämän alan tutkimiseksi sosiologit ottavat objektiivisen näkemyksen. Jotkut menetelmistä, joita he voivat käyttää tietojen keräämiseen, voivat sisältää ihmisten haastattelua tai kyselyiden tekemistä, joita kutsutaan laadullisiksi menetelmiksi. He voivat myös tehdä kokeita ja käyttää tilastoja johtopäätösten tekemiseen. Tämäntyyppinen tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivista. Molempien menetelmien käyttö tarjoaa melko monipuolisen lähestymistavan.
Yksi asia, joka on tärkeä uskonnon sosiologian tutkimuksessa, on uskonnon historia ja sen vaikutus yhteiskuntaan. Se tutkii, miten eri uskonnot alkoivat ja ovat kehittyneet historian aikana. Tämä voi auttaa sosiologeja tekemään johtopäätöksiä uskonnon nykyisestä roolista yhteiskunnassa ja jopa auttaa heitä ennustamaan tulevia uskonnollisia suuntauksia.
Tämän tieteen ammattilaiset ja opiskelijat tutkivat myös uskonnollisia vakaumuksia yhteiskunnan yhteydessä. He katsovat, miten ihmiset elävät uskomustensa mukaan, sekä erilaisia tapoja, joilla he palvovat. Monissa uskonnoissa palvonta on aikaa, jolloin ihmiset yhteiskunnassa kokoontuvat yhteen tarkoitukseen, ja uskonnon sosiologia tarkastelee, millainen vaikutus sillä on. Tutkitaan ihmisten uskomusten roolia henkilökohtaisissa suhteissaan sekä uskonnollisten vakaumusten roolia laajemmassa yhteiskunnassa.
Uskonnon rooli maailmanlaajuisissa konflikteissa on toinen alue, jota uskonnonsosiologit tutkivat. He tarkastelevat myös median vaikutuksia uskonnollisiin vakaumuksiin ja päinvastoin. Se, miten uskonto vaikuttaa sosiaalisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi homoseksuaalisuuteen, rasismiin tai sukupuolten epätasa -arvoon, ovat myös uskonnon sosiologian haaroja.
Yksi uskonnon sosiologian vaikeuksista on itse uskonnon määrittely. Monet ihmiset ovat tarkastelleet uskonnon sosiologiaa hyvin eri tavoin, mukaan lukien ihmiset, joita pidetään usein tämän sosiologian haaran perustajina: Karl Marx, Max Weber ja Emile Durkheim. Heidän ajatuksensa, vaikkakin eroavat toisistaan, vaikuttavat edelleen uskonnon sosiologian tutkimukseen.