Mikä on uskonnonvapaus?

Uskonnonvapaus viittaa vapauksien ryhmään, jonka avulla ihmiset voivat valita, palvovatko he ja miten. Kansainväliset viranomaiset pitävät näitä vapauksia yleensä ihmisoikeuksina ja monissa maissa niitä pidetään perustuslaillisina oikeuksina. Vaikka nämä vapaudet sisältyvät laeihin laajalti ympäri maailmaa, niitä käytetään ja valvotaan vaihtelevassa määrin.

Tämä käsite antaa ihmisille useita oikeuksia. Aluksi se antaa yksilöille mahdollisuuden valita, mihin jumaluuksiin he uskovat. Esimerkiksi Jehovan todistajat uskovat, että Jumalan nimi on Jehova ja että hänellä on poika nimeltä Jeesus Kristus. Muslimit uskovat, että kaiken luojaa kutsutaan Allahiksi, eivätkä he tunnusta Allahia pojan saamiseksi. Paikassa, jossa on uskonnonvapaus, ihminen voi halutessaan uskoa johonkin näistä tai muista jumaluuksista. Tämä sisältää vapauden uskoa useisiin jumaliin.

Ihminen voi myös päättää olla uskomatta Jumalaan ollenkaan. Ateistit pitäisi suojella samoilla oikeuksilla kuin uskonnolliset seuraajat. Yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat vapaasti valita uskontonsa, he ovat yleensä myös vapaita muuttamaan niitä. Lisäksi jokaisen aikuisen pitäisi olla vapaa tekemään valintansa itse. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi miehelle ei pitäisi antaa oikeutta julistaa uskontoa perheelleen.

Uskonnonvapaus antaa henkilölle oikeuden noudattaa mitä tahansa uskontoa. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraajien pitäisi voida omistaa uskonnollista aineistoa, kokoontua palvonnan paikkoihin ja yleensä elää elämäntapoja, jotka heijastavat heidän uskomuksiaan. Esimerkiksi juutalaisten pitäisi voida vapaasti viettää uskonsa kuvaamia vapaapäiviä ja syödä uskomustensa mukaan. Samaan aikaan kristittyjä ei saisi pakottaa juutalaisiin käytäntöihin.

Näillä vapauksilla on kuitenkin rajoituksia. Palvonta ei oikeuta ihmisiä rikkomaan lakia. Yhdysvalloissa oleva henkilö ei voi laillisesti tehdä murhaa, koska hänen uskomuksensa vaativat ihmisuhreja.
Joissakin maissa on lakeja, joiden väitetään myöntävän kansalaisille uskonnonvapauden. Näitä oikeuksia ei kuitenkaan aina suojata johdonmukaisesti tai tehokkaasti. Kun todellinen uskonnonvapaus on olemassa, ihmisiä ei saa rangaista uskomuksistaan. Joissakin maissa on olemassa laista huolimatta avoin käytäntö rajoittaa parhaat koulutus-, sosiaaliset ja työllistymismahdollisuudet uskonnollisen enemmistön jäseniin. Näissä maissa ihmisiä voidaan myös vainota uskomustensa valinnan vuoksi.