Uudelleenkehystäminen on viestintätekniikka, jota käytetään psykoterapiassa, elämänvalmennuksessa ja neurolingvistisessä ohjelmoinnissa (NLP). Terapeutti kannustaa asiakasta katsomaan käyttäytymistä tai tilannetta uudesta näkökulmasta. Kun uudelleenkehitys tehdään tehokkaasti, se voi saada aikaan nopean muutoksen asiakkaan näkymissä.
Tekniikka sai alkunsa yhdysvaltalaisen psykoterapeutin Virginia Satirin tekemästä työstä, kun hän kehitti perhejärjestelmähoitoaan. Hänen ponnistelunsa esittivät tekniikan psykoterapian alalle. NLP -kehittäjät Richard Bandler ja John Grindler saivat osan NLP -konsepteistaan Satirin työstä.
Uudelleenkehityksen taustalla oleva olettamus on, että jokainen käyttäytyminen ja näkökulma on yksilölle järkevä, kun otetaan huomioon hänen erityinen viitekehyksensä tai sisäinen kontekstinsa. Onnistunut harjoittelu muuttaa tämän kontekstin. Käyttäytymisen muuttaminen voi olla vaikeinta, kun asiakkaan asiayhteys perustuu ensisijaisesti tunteisiin ja ajatuksiin.
Terapeutti tai valmentaja auttaa asiakasta muotoilemaan käyttäytymisen tai tilanteen uudelleen muotoilemalla kontekstin tai muotoilemalla uudelleen merkityksen tai sisällön. Kun kontekstia muotoillaan uudelleen, ei -toivottu toiminta muuttuu, mutta käyttäytymisen konteksti muuttuu. Esimerkiksi asiakas valittaa, että hän on hyvin unohtunut, mutta hän muistaa ajan, jolloin ystävä nuijasi häntä. Terapeutti voi ehdottaa, että unohtaminen voi olla hyödyllistä, kun asiakas antaa unohtaa murheen. Unohtamisen käyttäytyminen ei ole muuttunut, mutta asiakas voi nähdä, että sillä voi olla arvoa.
Kun tarkoitusta tai sisältöä muotoillaan uudelleen, tilanne pysyy samana, mutta tilanteelle annettu merkitys muuttuu. Teini -ikäinen asiakas voi paheksua vanhempiensa määräämää ulkonaliikkumiskieltoa ja hän voi uskoa, että hänen vanhempansa yrittävät pilata hänen sosiaalisen elämänsä. Teinin kanssa työskentelyn ja tilanteen uudelleenarvioinnin jälkeen teini ymmärtää, että hänen vanhempansa saattavat määrätä ulkonaliikkumiskieltoa, koska he rakastavat häntä ja ovat huolissaan hänen turvallisuudestaan.
Toimiakseen tehokkaimmin terapeutin tai valmentajan olisi pitänyt luoda jonkinlainen yhteys asiakkaan kanssa. Provokatiivisena terapiana terapeutti voi väittää asiakkaan vastaista kantaa auttaakseen asiakasta pohtimaan uutta näkökulmaa. Jos asiakas ei luota terapeuttiinsa tai valmentajaansa, hän saattaa tuntea olevansa uhattuna näillä tekniikoilla.
Ihmiset, jotka ymmärtävät tämän tekniikan käytön, saattavat haluta käyttää sitä itsekseen nähdäkseen tilanteen positiivisemmin. Liikenneruuhkassa juuttuminen aiheuttaa usein stressiä, mutta se voidaan muotoilla uudelleen tilaisuudeksi rentoutua ja harjoittaa syviä hengitystekniikoita. Työpaikan menetys voi olla tuhoisaa, mutta se voi myös olla mahdollisuus tutkia muita ammatteja, hankkia lisäkoulutusta tai aloittaa uusi yritys.