Uvea on pigmentoitu keskikerros kolmesta samankeskisestä kerroksesta, jotka muodostavat silmän. Sanat ovat peräisin latinalaisesta sanasta rypäle, ja uskotaan, että nimi annetaan, koska silmistä leikattuina uvea näyttää ryppyiseltä, violetilta rypäleen kuorelta. Uveassa on kolme pääosaa: iiris, silmuskeho ja koroidi.
Iiris on uvean näkyvin osa. Se on ainutlaatuisesti pigmentoitunut silmän osa, joka antaa sille värin. Jos iiris on ruskea, henkilöllä sanotaan esimerkiksi olevan ruskeat silmät. Iiris laajenee ja supistuu oppilaan ympärille kontrolloidakseen silmään päästettävän valon määrää.
Silmurirunko on silmän rakenne, joka vapauttaa läpinäkyvän nesteen (vesipitoisen huumorin) silmään, mikä auttaa pitämään silmämunan puhtaana roskista. Uvean ripsirungossa on silmuslihas, joka muuttaa linssin muotoa, kun silmät keskittyvät kohteeseen. Suonikalvo on verisuonten ja sidekudoksen kerros skleran (silmän valkoinen) ja verkkokalvon välillä. Se toimittaa ravinteita ja happea silmän sisäosiin. Uvea vartalona parantaa myös verkkokalvon kuvan kontrastia vähentämällä heijastunutta valoa silmän sisällä.
Silmä kokonaisuudessaan on herkkä ärsytykselle ja voi tulehtua helposti. Uveiitti on uvea -tulehdus ja voi heikentää näköä merkittävästi. Uveiittiin on monia syitä, mukaan lukien syphillis ja toksoplasmoosi. Se tulee hoitaa mahdollisimman pian, jotta henkilö ei menetä näköään. Kun hoito hoidetaan nopeasti, ennuste on yleensä hyvä ja toipuminen ei tapahdu. Prednisonipisarat ovat hoitovaihtoehto yksinkertaiseen uveiittiin. Jos tulehduksen epäillään johtuvan infektiosta, voidaan myös määrätä antibioottipisaroita.
Uvea on monimutkainen rakenne, joka on kriittinen silmien asianmukaisen toiminnan kannalta. Jokaisen, joka kärsii tulehduksesta tai kipusta silmässä, tulee aina hakeutua lääkärin hoitoon. Hänellä ei ehkä ole uveiittia, mutta uvean pitäminen terveenä on avain hyvän näkökyvyn ylläpitämiseen.