Vaihtoyhtälö on taloudellinen teoria, joka osoittaa yhteiskunnan rahan määrän vaikutuksen hintatasoon. Yhtälön mukaan rahan määrä kerrotaan sen nopeudella, jolla se käytetään, yhtä suureksi kuin menojen määrä. Tämä osa yhtälöstä on yhtä suuri kuin hintataso kerrottuna tapahtumien määrällä. Yleisesti ottaen vaihto -yhtälö osoittaa, että enemmän rahaa yhteiskunnassa aiheuttaa lopulta inflaation.
Taloustieteilijät ovat usein huolissaan syistä, joiden vuoksi hinnat nousevat ja laskevat tietyssä yhteiskunnassa, sekä siitä, miten hinnat vaikuttavat yhteiskunnan yleiseen taloudelliseen terveyteen. Inflaatio voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa köyhille yhteiskunnan jäsenille, joten hintatasojen pitäminen kohtuullisella tasolla on ensiarvoisen tärkeää. Kun yhteiskunnassa liikkuu enemmän rahaa, se nostaa hintoja. Tämä on rahan määräteorian perusperiaate, ja vaihtoyhtälö on suunniteltu osoittamaan, miten tämä tapahtuu.
Kuvittele esimerkiksi, kuinka vaihto -yhtälö toimii, kuvittele, että yhteiskunnassa on 50 yksikköä rahaa. Nämä 50 yksikköä käytetään yhteensä viisi kertaa tietyn ajanjakson aikana. Viisi kertaa on yhtälön nopeus eli V ja 50 yksikköä on rahallinen tarjonta tai M. viisi kertaa 250.
Vaihtoyhtälön toisella puolella on talouden tuottajien reaktio. Tämä yhtälön osa on hinta tai P kerrottuna tapahtumilla tai T. Jos tavaroiden valmistajat asettavat keskihinnan 25 yksikköä, se tarkoittaa, että tapahtumien määrä saavutetaan kääntämällä yhtälö ja jakamalla menot 250 yksikköä 25: llä, jolloin saadaan yhteensä 10 tapahtumaa kyseisenä ajanjaksona.
Vaihtoyhtälö osoittaa, että liikkeessä olevan rahan määrä vaikuttaa suoraan hintatasoon. Kun yhteiskuntaan kaadetaan enemmän rahaa, tuottajat voivat sitten reagoida luontoissuorituksina korottamalla hintoja pysyäkseen vastaamaan tuotteidensa lisääntyneeseen kysyntään. Tasapaino saavutetaan, kun kysyntä tyydytetään ja rahatarjonta loppuu. Tässä vaiheessa hinnat alkavat laskea takaisin, mikä luo eräänlaisen pyöreän mallin ostajien ja myyjien välille.