Valaistuksen rooli elokuvateatterissa on usein tärkeä, koska valaistus voi vaikuttaa siihen, miten kohtaus tallennetaan elokuvaan tai videoon useilla eri tavoilla. Yleensä tuotannon valokuvausjohtaja tekee yhteistyötä sekä kameran käyttäjien että valaistusryhmän kanssa varmistaakseen kokonaisvaltaisen yhtenäisen näkemyksen. Valaistus voi toimia monella eri tavalla ja usein vahvistaa kohtauksen toimintaa osoittamalla visuaalisesti, mikä on tärkeää ja mikä ei ole tärkeää. On myös tapoja, joilla valaistus voi vahvistaa tarinaa esittämällä tai vahvistamalla visuaalisesti tunteita visuaalisesti.
Valaistus elokuvateatterissa on erilaisten valojen käyttö sarjassa tai paikassa, jotta kohtaus saa erityistä ulkonäköä, kun se on otettu elokuvaan tai videoon. Vaikka valaistus tehdään yleensä miehistön tuotannossa, valokuvauksen johtaja on usein vastuussa tämän työn valvonnasta. Koska valokuvausjohtaja on myös vastuussa kameramiehistöstä, hän voi valvoa valaistusta ja varmistaa, että se vastaa otosta kuvattaessa. Valaistus on sen vuoksi olennainen kohtauksen yleisen tunteen ja sen näyttämisen kannalta.
Yksi tärkeimmistä tavoista, joilla elokuvauksen valaistusta voidaan käyttää, on vahvistaa tai korostaa kohtauksen toimintaa. Valaistuksella voidaan korostaa tiettyjä toimintoja tai esineitä erossa muiden elementtien joukosta. Jos joku aikoo tavoittaa esimerkiksi aseen, joka makaa pöydällä kohtauksen lopussa, valaistusta voidaan käyttää korostamaan ase koko kohtauksen aikana. Tämä antaa yleisölle mahdollisuuden nähdä aseen ennen sen merkitystä, varmistaa, että katsojat ymmärtävät, mistä se on peräisin kohtauksen lopussa, ja antaa tarkkaavaisten katsojien ennustaa sen merkityksen kohtauksessa.
Elokuvauksen valaistusta voidaan käyttää myös vahvistamaan kohtauksen emotionaalista sisältöä. Esimerkiksi kova valaistus voi usein saada kohtauksen tuntumaan suoremmalta tai tapahtumarikkaammalta, kun taas pehmeämpää valaistusta käytetään usein romanttisempiin tai emotionaalisiin kohtauksiin. Jos elokuvateatterin valaistusta käytetään väärin, kohtaus saattaa tuntua järkyttävältä tai se ei toistu kunnolla yleisölle. Tunteellinen rakkauskohtaus, joka on valaistu voimakkailla ja ankarilla valoilla, voi tuntua oudolta tai sopimattomalta, kun taas voimakkaasti dramaattinen kohtaus, joka on pehmeästi valaistu, voi pettää tapahtumat ja lopulta tuntea olonsa heikoksi tai vaikuttamattomaksi.