Valinnan harha on virhe menetelmissä, jotka perustuvat tutkimukseen osallistujien rekrytoimiseen ja säilyttämiseen tai saatujen tietojen analysointiin, mikä vähentää tulosten luotettavuutta. Se on yksi monista harhoista, jotka voivat värjätä tutkimusta, jos tutkijat eivät ennakoi niitä ja ryhtyvät toimiin niiden välttämiseksi. Hyvän tieteellisen tutkimuksen kirjoituksessa tutkijat voivat keskustella kaikista menetelmistä, joiden avulla lukijat voivat arvioida, ovatko ennakkoluulot saattaneet pilata tulokset.
Yksi esimerkki valinnan harhautumisesta on otantapaine, jossa tutkimuksen ehdokkaita ei valita sattumanvaraisesti, mikä yleensä vääristää tietoja. Todella satunnainen otantamenetelmä vetää laajan valikoiman ihmisiä kohdeväestöstä, jotta vältetään ongelmat, joita saattaa esiintyä kapealla otoksella, kuten väärät korrelaatiot, jotka ovat itse asiassa seurausta osallistuneista eikä tutkittavista. Esimerkiksi eläinten terveysvirastoihin keskittyvä rekrytointi lemmikkieläinten terveyttä koskevaan tutkimukseen aiheuttaisi näytteenottoa, koska terveitä lemmikkejä omaavia ihmisiä ei otettaisi palvelukseen.
Valinnan harha voi myös vaikuttaa leviämiseen. Tutkimuksen aikana, etenkin pitkän tutkimuksen aikana, tietty määrä hankausta esiintyy yleensä, kun ihmiset keskeytyvät tai heistä tulee kelpaamattomia eri syistä. Jos tämä luku on korkea, se voi vääristää lopputuloksia kaventamalla otosta ja tekemällä siitä vähemmän satunnaista. Jos tutkimuksessa ei ole asianmukaisia toimenpiteitä kannustaakseen osallistujia näkemään se loppuun asti, sillä voi olla valintaongelma.
Kokeilun keskeyttäminen aikaisin voi häiritä aikaväliä ja saattaa luoda vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Samoin, jos tietoja ei hallita riittävästi ja käytetään huonoja tilastollisia analyysimenetelmiä, voi syntyä valinnan harhaa. Tutkijat voivat myös sekoittaa syyn ja seurauksen, luoda vääriä korrelaatioita tai muuten tulkita tutkimustuloksia väärin. Jos he analysoivat tietoja tavalla, joka vahvistaa väärät johtopäätökset, heidän lopputuloksensa voivat olla vähemmän arvokkaita.
Tiettyä harhaa voi olla vaikea välttää tieteellisellä tutkimuksella. Ennen projektin aloittamista tutkijat voivat istua keskustelemaan mahdollisista harhakuvista ja tavoista käsitellä niitä, jotta he voivat suunnitella etukäteen käsitelläkseen valintavirheitä. He seuraavat tutkimusta, kun se sattuu tarkistamaan merkkejä esiin tulevasta puolueellisuudesta, ja ovat varovaisia tietojen arvioinnin ja keskustelun suhteen. Vertaisarviointi on tärkeä osa tätä prosessia, koska se sallii panoksen kolmansilta osapuolilta, jotka eivät todennäköisesti ole kiinnostuneita tuloksista ja voivat siten olla rehellisiä arvioidessaan hankkeen pätevyyttä.