Välitön vaara viittaa välittömään hengenvaaraan, joka voi ilmetä monissa eri olosuhteissa. Oikeudellisessa yhteydessä tätä termiä voidaan tulkita tai käyttää useilla tavoilla, ja sillä voi olla synonyymejä, kuten “selvä ja läsnä oleva vaara” tai “välitön vaara tai uhka”. Määritelmän ymmärtämisessä voi olla tärkeää ottaa huomioon useita yhteyksiä, kuten termin tulkinta itsepuolustukseen tai muiden puolustamiseen liittyvissä kysymyksissä, tilanteissa, joissa ympäristöriskit ovat hengenvaarallisia, ja sananvapautta koskevien lakien kannalta.
Monet oikeudelliset säännökset määrittelevät itsepuolustuksen tai muiden puolustamisen ei-rikolliseksi, jos tällainen toiminta tapahtui välittömästi tai joskus silloin, kun oli kohtuullista olettaa vaara. Jälkimmäisessä poliisi, joka ampuu leluaseella heiluttelevaa henkilöä, voi puolustautua rikossyytteistä ilmoittamalla uskovansa olevansa vaarassa. Jos leluase näytti melko todelliselta, tämä on todennäköisesti hyväksyttävä puolustus.
Tavallisella kansalaisella on myös vapaus hyökätä ja käyttää tappavaa voimaa henkilöön, jonka käyttäytyminen on hengenvaarallinen tai uhkaava lähellä olevan henkilön hengelle. Vaaran on oltava välitön, tai se on juuri tulossa. Joku, joka huutaa: ”Aion tappaa sinut” ja alkaa kävellä pois, ei voi hyökätä tappavalla voimalla. Uhka ei ole välitön, tai ainakin olisi vaikea löytää sopivaa puolustusta välittömän uhan läsnäolosta.
Toinen ihmisryhmä, joka arvioi välitöntä vaaraa, ovat sosiaalityöntekijät ja muut alaikäisten tuomioistuinten järjestelmät. Heille voidaan antaa valtuudet poistaa lapset kodeista, jos he kokevat olevan todellinen uhka lapselle, joka jää kotiin. Sosiaalityöntekijöiden on pystyttävä todistamaan, että vaara on olemassa, todisteilla, kuten aiemmalla hyväksikäytöllä.
Työturvallisuuslainsäädännössä käytetään termiä välitön vaara opastaakseen työntekijöitä toimimaan, jos jokin tehdasympäristössä oleva uhka uhkaa työntekijöitä tai muita. Kaikesta tällaisesta on ilmoitettava, ja tällaisten asioiden ilmoittamatta jättäminen voi rikkoa lakia.
“Selvää ja nykyistä vaaraa” käytetään toisinaan keskustelemaan ihmisten käyttäytymisestä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa sananvapauden käyttämisellä. Klassinen esimerkki tästä on huutaminen “Tuli”, täynnä teatteria, mikä voi aiheuttaa paniikkia. Muissa tapauksissa hallitukset ovat ylittäneet sananvapauden ja perustuslailliset oikeudet, koska ne uskovat, että ilmaisu asettaa maan välittömälle vaaralle. Tämä on kiistanalaista, koska sen avulla voidaan vaientaa kriitikot tai kieltää tutkiva journalismi.
Useimmissa tapauksissa ihmiset, jotka väittävät välittömästä vaarasta, sanovat tilanteen olevan hengenvaarallinen itselleen tai muille. Siksi se ohittaa tavanomaiset lait ja mahdollistaa äärimmäisten toimenpiteiden toteuttamisen. Nämä toimenpiteet vaikuttivat vaaran valossa loogisilta, ja ne kannustivat henkilöä toimimaan lain ulkopuolella suojellakseen itseään tai muita.