Valittaja on henkilö, joka hakee muutosta päätökseen oikeudessa. Esimerkiksi henkilö voidaan todeta syylliseksi syytteisiin rikosasiassa; hän voi sitten hakea muutosta, jos tuomio kumotaan. Muutoksenhaku voidaan tehdä monenlaisissa tapauksissa paitsi rikoksiin liittyvissä tapauksissa. Riippumatta tapauksen tyypistä valituksen tekijää kutsutaan aina valittajaksi.
Lait, jotka koskevat sitä, kuka voi valittaa tapauksesta, valitusmenettelyt ja valitusmenettelyt vaihtelevat paikasta toiseen. Yleisesti ottaen kumpikin osapuoli oikeudenkäynnissä voi hakea muutosta. Jos henkilö esimerkiksi häviää asian ja joutuu maksamaan vastapuolelle rahasumman, hän voi valittaa tuomiosta. Häntä pidettäisiin valittajana, ja asian voittanut henkilö tulisi vastaajaksi. Jos sen sijaan voittanut osapuoli tunsi, että hänelle oli myönnetty liian vähän rahaa, hän voisi valittaa ja tulla valittajaksi. Henkilöä, joka menetti alkuperäisen tapauksen, kutsuttiin sitten vastaajaksi.
Lainkäyttöalueen lainsäädännöstä, tapaustyypistä ja valittajan toiveista riippuen muutoksenhaku voidaan tehdä eri tuomioistuimessa tai tuomioistuimessa, joka teki alkuperäisen, epätyydyttävän päätöksen. Valittaja voi esimerkiksi valittaa ylempään oikeusasteeseen, jos hän katsoo, että alkuperäinen tuomioistuin teki virheitä päätöksenteossa. Jos valittajalla on kuitenkin uusia todisteita, jotka eivät olleet alkuperäisen tuomioistuimen harkittavissa, hän voi hakea muutosta alkuperäiseen tuomioistuimeen. Tällaisessa tapauksessa alkuperäinen tuomioistuin voi käsitellä valitusasian ja tehdä uuden päätöksen uusien todisteiden perusteella. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen jätettyä muutoksenhakua kutsutaan suoraksi muutoksenhauksi. sellaista, joka on jätetty alkuperäiselle tuomioistuimelle, kutsutaan lisävalitukseksi.
Joissakin tapauksissa valittajalla voi olla automaattinen oikeus valittaa tapauksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että lainkäyttöalueen lait takaavat hänen oikeutensa siihen. Joskus tuomioistuimella on kuitenkin oikeus kieltäytyä kuuntelemasta valittajan perusteluja alkuperäisestä tuomioistuimen päätöksestä. Joissakin maissa rikosasioita voidaan käsitellä hieman eri tavalla. Joillakin paikoilla syyttäjällä ei ehkä ole oikeutta valittaa rikosasiasta, jossa vastaaja vapautettiin. Tämän lain tarkoituksena on välttää sitä, että vastaaja joutuu oikeudenkäyntiin useammin kuin kerran samoista rikossyytteistä.