Ominaisuuksien kypsyysmallin integrointi on järjestelmä, jota käytetään integroimaan useita tekniikoita organisaation suorituskyvyn parantamiseksi. Mallia sovelletaan tiettyyn organisaation toteuttamaan prosessiin, kuten uusien tuotteiden luomiseen tai toimittajan valintaan. Järjestelmässä on viisi vaihetta, joita kutsutaan kypsyysasteiksi ja jotka määrittelevät kuinka hyvin prosessi toimii.
Ominaisuuksien kypsyysmallin integrointi hajottaa kaikki prosessin osat prosessialueille. Jokainen näistä käsittelee tiettyä prosessin osaa. Ajatuksena on, että tämä ei ole vain tarkistuslista prosessin kaikkien osien käsittelemiseksi, vaan se auttaa myös yhdistämään vastaavat parannukset täydentämään ja yhdistämään toisiaan.
Valmiuksien kypsyysmallin kaikissa tapauksissa käytetään 16 ydinprosessialuetta. Sitten on muita prosessialueita sen mukaan, mihin kolmesta luokasta tai “tähtikuvioista” prosessi kuuluu. Nämä luokat ovat hankinta, kehitys ja palvelut.
Tavoitteet saavutetaan kullekin prosessialueelle yhdelle viidestä kypsyystasosta, alkaen ensimmäisestä tasosta, jossa prosessi ei ole hallinnassa ja yritys reagoi tapahtumiin. Toisella tasolla prosessia hallitaan paremmin ja se on suunniteltu tietyn projektin ympärille sen sijaan, että se olisi “yksi koko”. Kolmannella tasolla prosessia jalostetaan niin, että siitä tulee proaktiivinen eikä reaktiivinen. Tasolla neljä prosessia mitataan ja ohjataan. Viidennen tason prosessi on hallinnassa ja painopiste on parantamisessa.
Kyvykkyyden kypsyysmallin integroinnin käsite tulee Yhdysvaltain puolustusministeriön rahoittamasta tutkimuksesta. Tutkimus johti ohjelmistotekniikan instituutin perustamiseen Carnegie Mellonin yliopistoon. Yliopistolla on tiettyjä immateriaalioikeuksia termillä “Capability Maturity Model”, joka kuvasi tutkimuksesta kehitettyä alkuperäistä kehystä. Ominaisuuksien kypsyysmallin integrointi viittaa malleihin, jotka on mukautettu ja parannettu tästä alkuperäisestä kehyksestä.
Osaamismallin integrointia kritisoidaan. Se ei aina sovi organisaatioille, joilla ei esimerkiksi ole jo prosessipohjaista kulttuuria. Kriitikot väittävät myös, että järjestelmä on kohtuuttoman kallis ja luo liikaa paperityötä.