Moottoriteiden ryöstö on termi, joka syntyi 17- ja 18 -luvuilla kuvaamaan laittomia lainsuojattomia. Englannissa näitä lainsuojattomia kutsuttiin ”tienmiehiksi”; muissa maissa heillä oli eri nimet. Heidän tekniikkansa olivat kuitenkin samanlaiset: he saalistavat matkustajia, jotka olivat kaukana kaupungeista ja lainvalvonnasta. Nykyaikana ilmausta “moottoriteiden ryöstö” käytetään toisinaan kuvaamaan kauppiaita, jotka maksavat ylihintaa asiakkailtaan. Kuten muinaiset tienkäyttäjät, nämä kauppiaat ovat rohkeita ja häpeämättömiä, eivätkä yleensä jätä uhreilleen mitään muuta vaihtoehtoa kuin maksaa heidän törkeät hinnat.
Valtatien ryöstöä on tapahtunut kautta historian, missä tahansa tiellä, joka kulki rajan tai rakentamattoman alueen läpi lainvalvontaviranomaisten vähäisellä sääntelyllä. Tunnetuimmat moottoriteiden ryöstäjät tai moottoritietäjät olivat niitä, jotka vaelsivat Englannissa keskiajalla ja sen jälkeen. Näitä kutsuttiin joskus “tien ritareiksi” tai “herrasmiehiksi ryöstäjiksi”. Raja -Amerikassa tällaiset rosvot kohdistuivat lavavalmentajiin ja heitä kutsuttiin “tieagentteiksi”. Australiassa he olivat “bushrangers” ja Itä -Euroopassa “betyárs”.
Valtatien ryöstö tapahtui yleensä hyvin kulkevilla teillä kaukana kaupungeista. Hevosen tiellä olevat valtatie lähestyivät valmentajaa tai yksinäistä matkustajaa, joskus postinkuljettajaa, heiluttaen aseita. Englannissa heidän surulliset haasteensa olivat ”Seiso ja toimita!” ja “rahasi tai henkesi!” Pienet ryöstäjien ryhmät, jotka työskentelivät yhdessä, eivät olleet harvinaisia. Moottoriteiden ryöstö kuoli kaupunkien laajentuessa ja lakimiehet saivat lainkäyttövallan syrjäisillä alueilla; 19 -luvulle mennessä perinteiset moottoritietäjät olivat vain legendoja.
Kuuluisin moottoritie oli Robin Hood, todennäköisesti erilaisten tosielämän ja kuviteltujen hahmojen kansanryhmittymä. Legendan mukaan Robin Hood kohdistui varakkaisiin matkustajiin ja jakoi saaliinsa köyhien kanssa, mikä on monien laittomien kansan sankareiden syynä vuosien varrella. Todellisia moottoriteiden ryöstäjiä olivat Dick Turpin, Claude Du Vall ja ”Wicked Lady”, naispuolinen ryöstäjä, jonka uskottiin olleen brittiläinen aatelisto. Skotlantilainen kannibaali Sawney Beane ei vain ryöstänyt onnettomia matkustajia, vaan joskus myös tappanut ja syönyt heidät. Englannissa moottoriteiden ryöstöstä rangaistiin hirttämällä, ja ruumiit tai päät jätettiin usein esille varoituksena muille tieliikenteen kuljettajille.
Alfred Noyesin vuonna 1906 kertova runo “Highwayman” on edelleen yksi tunnetuimmista kuvitteellisista moottoriteiden ryöstäjän kuvista, ja sitä tutkitaan usein kouluissa. Kuten monet tarinat tieliikenteestä, se tekee rosvosta romanttisen hahmon uskollisen rakastajan kanssa. Moottoritie on siitä lähtien ollut suosittu romanttisen fiktion ottelu. Muita kuvitteellisia valtatietäjiä ovat Shakespearen Falstaff näytelmästä “Henry IV”. Monista todellisista moottoritietäjistä tuli postuumisia kansan sankareita, kun mielikuvitukselliset legendat kasvoivat heidän hyväkseen.