Valtion rikos on valtion eli valtion tai valtion viraston tekemä teko, joka rikkoo kyseisen hallituksen lakeja, kansainvälistä oikeutta tai Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tai muiden tunnustettujen käytännesääntöjen määrittelemiä ihmisoikeuksia. Toimenpidettä voidaan pitää myös valtion rikoksena, jos se vahingoittaa kyseisen maan kansalaisia tai toisen maan kansalaisia. Sen määrittäminen, kuuluuko jokin tähän kategoriaan, voi olla vaikeaa, koska eri hallitukset, erityisesti autoritaariset hallitukset, voivat tehdä lakeja omien tarpeidensa mukaan. Valtion tukemia terrorismin, kansanmurhan ja sotarikosten tekoja pidetään yhtenä helpoimmista tulkittavista rikoksista; ympäristö- ja talousrikokset voivat olla huomattavasti vaikeampia tunnistaa.
Jokaisella hallituksella on omat lait, joita kansalaisten odotetaan noudattavan; laiminlyönti voi johtaa sakkoihin, vankilaan ja joissakin maissa kuolemaan. Hallitukset ja järjestöt perustavat sen varmistamaan, että kansalaiset noudattavat näitä lakeja. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan ole valvontaelintä, joka varmistaa, että hallitus itse noudattaa omia sääntöjään. Jos näin ei tapahdu, tekoa pidetään yleensä valtion rikoksena. Tämäntyyppinen valtion rikollisuus paljastuu tyypillisesti tiedotusvälineissä tai yksityisissä tutkimuksissa; valtioissa, joissa pelkkä vallan hallitusta vastaan puhuminen on laitonta, nämä rikokset jäävät usein huomaamatta. Maissa, joissa näin ei ole, laitonta toimintaa peittävää hallitusta voidaan pitää rikoksena.
Kun hallitus rikkoo kansainvälistä lakia, perussääntöjä, jotka säätelevät eri maiden vuorovaikutusta toistensa kanssa, sitä pidetään valtion rikoksena. Valtion tukemat terroriteot ja sotarikokset kuuluvat yleensä tähän luokkaan. Vaikka YK: lla on merkittävä rooli näiden lakien noudattamisen varmistamisessa, sen varmistaminen, että jokainen maailman maa tekee niin, voi olla uskomattoman vaikeaa.
YK: n vuonna 1948 määrittelemä ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sisältää 30 artikkelia, joissa esitetään yksityiskohtaisesti oikeudet, joilla jokainen ihminen maailmassa syntyy. Kun hallitus ei anna kansalaisilleen näitä perusoikeuksia, sitä pidetään valtion rikoksena. Kansanmurha, joka määritellään tietyn etnisen, rodullisen, uskonnollisen tai kulttuurisen ryhmän suunnitelluksi tappamiseksi, sekä orjuus, kidutus ja mielivaltainen pidätys ovat joitakin merkittävimpiä rikoksia, jotka hallitus on tehnyt omaa kansaansa vastaan. Näitä ihmisoikeuksia lukuun ottamatta kaikkia valtion tekemiä tekoja, jotka vahingoittavat omia tai muiden maiden kansalaisia, voidaan pitää valtion rikoksina; tähän voi sisältyä fyysistä ja taloudellista vahinkoa sekä vahinkoa kansalaisten terveydelle.
Kuten mikä tahansa rikos, myös valtionrikos katsotaan usein kansainvälisten järjestöjen ja kansainvälisten normien päätettäväksi. Jos suurin osa maailman yhteisöstä pitää hallituksen tekoa tarkoituksellisesti vahingollisena kansalleen, se voidaan luokitella valtion rikokseksi, vaikka teko ei välttämättä olekaan kyseisen hallituksen lakien, kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeuksien vastainen. Maailman edetessä ja tekniikka mahdollistaa tiiviimmän viestinnän maiden välillä, valtion rikoksen määritelmä kehittyy; sen päättäminen, kenellä on valtuudet tehdä tämä päätös, on loputtoman keskustelun ja kysymyksen lähde.