Julkinen velka, joka tunnetaan myös nimellä julkinen velka, on mitä tahansa rahaa tai luottoa minkä tahansa hallintotason velkaa. Tämä sisältää sekä velat sisäisille velkojille että ulkomaisille pankeille tai muille maille. Julkisen velan ymmärtäminen on hyvä tapa ymmärtää kansakunnan taloutta globaalissa kontekstissa. maat, joilla on korkeampi velka, ovat usein vaarassa saada vakavia taloudellisia ongelmia, jos ilmenee taantumaa tai finanssipoliittisia hätätilanteita.
Monet ihmiset eivät ymmärrä, että julkinen velka on välillisesti kansalaisten vastuulla. Itse asiassa yleisö maksaa suurimman osan veloista, jotka syntyvät verojen kautta tai ostamalla valtion liikkeeseen laskemia arvopapereita ja joukkovelkakirjoja. Valtion joukkovelkakirjalainaa pidetään yleensä erinomaisena sijoituksena edullisen koron ja alhaisen riskin ansiosta. Ostamalla joukkovelkakirjalainoja yleisö rahoittaa julkisen velan, joko kansallisen tai kunnallisen, takaisinmaksun.
On monia syitä, joiden vuoksi hallitus voi ottaa velkaa. Jotkut vanhimmista julkisen velan esimerkeistä ovat peräisin Englannin ja Ranskan välisistä runsaista sodista keskiajalla. Sota on usein syy valtionvelan lisääntymiseen, mutta yksinkertainen laajentuminen ja kansalaisten hoitaminen ovat vielä yleisempiä syitä. Aivan kuten perhe saattaa ottaa asuntolainan ajatuksella, että he jatkavat tulojensa säilyttämistä ja maksavat velan lopulta, samoin hallitukset ottavat velkaa palvelujensa ja taloutensa kalustamiseksi ja laajentamiseksi.
Se, onko julkisen velan ottaminen hyvä idea vai ei, on taloustieteilijöiden suuren keskustelun aihe. Klassisessa keynesiläisessä teoriassa tietty määrä velkaa on hyväksyttävää, kunhan sitä käytetään kansantalouden elvyttämiseen. Muut teoriat viittaavat siihen, että maan ei pitäisi kasvaa nopeammin kuin sen resurssit sallivat, ja neuvoo julkisen velan ottamista vastaan.
Monet ovat yhtä mieltä siitä, että julkisen velan ylivoimainen vaara on suuri. Kriittisissä tilanteissa hallitukset ovat laiminlyöneet velkansa tai kieltäytyneet ottamasta maksuja vastaan hallituksen kaatamisen jälkeen. Vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin seuraukset ovat tuoneet julkisen velan ongelmat jyrkästi helpotukseen erityisesti Kreikan maassa. Valtava julkinen velka yhdistettynä kilpailukyvyttömiin markkinoihin, laskeva bruttokansantuote (BKT) ja kyvyttömyys devalvoida valuuttaa ovat asettaneet tämän kerran vauraan valtion konkurssin partaalle.
Maan julkisen velan määrää mitataan tyypillisesti velan suhteessa BKT: hen. Euroopan unioni ilmoitti muodostettaessaan euroalueen, että maa ei voi liittyä vyöhykkeen jäseneksi, ellei sillä ole julkista velkaa, joka on alle 60 prosenttia BKT: stä. Vuoden 2009 tilastojen mukaan Kreikan velka suhteessa BKT: hen oli 113.4%, Yhdysvalloilla 52.9%ja Mosambikilla oli vähiten julkista velkaa 3.7%.
On tärkeää muistaa, että alue- ja paikallishallinnot voivat myös ottaa julkista velkaa. Vaikka tällaisella julkisella velalla on yleensä pienempi mittakaava, sillä voi silti olla suuria heijastusvaikutuksia kansakunnan talouteen. Jos kaupunki tai osavaltion hallitus ei pysty maksamaan velkaansa, kansallinen hallitus voi joutua pelastamaan ne, mikä johtaa valtion lisämenoihin kansallisella tasolla.