Maailmankaupan jatkaminen on välttämätöntä. On tärkeää, että meillä on prosessi, jonka avulla minkä tahansa maan liikkeeseen laskeman valuutan arvoa voidaan verrata toisen maan valuuttaan. Tätä valuuttakurssin määrittämisprosessia kutsutaan valuutan arvonmääritykseksi.
Aiempina vuosina valuutan arvostusprosessi perustui yleensä sellaisiin kriteereihin kuin kultaisen jalometallin määrä, joka on tietyn maan valtiokonttorissa. Yksinkertaisesti sanottuna, mitä enemmän kultaa on käsillä, sitä turvallisemmaksi valuuttaa pidettiin. Se olisi arvokkaampaa, jos se vaihdettaisiin valuutaksi, jonka on laskenut maa, jolla on pienempiä kultavarantoja. Tämä kriteeri, jota usein kutsutaan kultastandardiksi, ei ole ollut normi lähes vuosisataan. Nykyään on monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat valuutan arvostusprosessiin.
Nykyään tämä prosessi sisältää tavaroiden ja palvelujen viennin muihin maihin nykyisen nopeuden arvioinnin sekä tavaroiden ja palvelujen vastaanottamisen muista maista. Kaupankäynnillä on suora vaikutus kahden maan välisen valuutan arvostamiseen. Tavaroiden ja palveluiden tuonti- ja vientihintojen nykyisen tilannekuvan käyttämisen lisäksi on myös indikaattori siitä, miten tietyn maan valuutta ostetaan. Monet yhteisöt ostavat maan valuutan senhetkisellä valuuttakurssilla, ja sen odotetaan nousevan suhteessa muihin valuuttoihin. Tästä odotuksesta, jos se keskittyy tietyn maan valuuttaan, tulee itsensä täyttävä ennustus, ainakin lyhyellä aikavälillä, kun kysyntä nostaa tietyn maan valuuttamäärää.
Tietysti myös muut tekijät vaikuttavat. Erityisesti luonnonkatastrofeilla voi olla suuri vaikutus valuutan arvostusprosessiin. Maa, joka ei enää pysty viemään tärkeimpiä tavaroita ja palveluita ja joutuu jonkin aikaa turvautumaan tuontiin sisäisen talouden jälleenrakentamiseksi luonnontuhojen jälkeen, maan valuutan arvo laskee merkittävästi ainakin lyhyellä aikavälillä. Kun olosuhteet maassa paranevat ja tuonnin ja viennin tasapaino muuttuu tasapuoliseksi, valuutan arvostus alkaa jälleen nousta.