Korkeammalla arvopaperilla tarkoitetaan niitä yrityksen liikkeeseen laskemia rahoitusvälineitä, jotka saavat etuoikeutetun aseman maksua vastaan yrityksen selvitystilassa tai purkautumisessa. Useimpien julkisesti omistettujen yhtiöiden pääomarakenne koostuu joukosta velka- ja osakesidonnaisia arvopapereita. Tyypillinen yrityskokoonpano voi sisältää erilaisia joukkovelkakirjalainoja – tai velkasitoumuksia, joiden erääntymisaika tai eräpäivä – ja edullisia sekä tavallisia osakkeita. Useimpien yrityksen liikkeeseen laskemien arvopapereiden ensisijainen asema voidaan luokitella niiden vanhemmuuden mukaan nousevaan järjestykseen seuraavasti: velkapaperit, etuoikeutetut osakkeet ja lopuksi kantaosakkeet.
Toisin kuin tavalliset osakkeenomistajat, jotka omistavat liikeyrityksen, joukkovelkakirjojen haltijat ovat yrityksen velkojia. Yrityslaina on merkitty arvopaperiksi, koska yhtiöllä on laillinen velvollisuus maksaa vuotuista korkoa näiden arvopapereiden haltijoille, ja kun joukkovelkakirjat erääntyvät tai erääntyvät, joukkovelkakirjan pääoma on maksettava takaisin. Konkurssin selvitystilassa yrityksen etuoikeutetuille ja tavallisille osakkeenomistajille maksetaan vasta sen jälkeen, kun kaikki joukkovelkakirjojen haltijoiden vaatimukset on tyydytetty.
Monet yritykset laskevat liikkeeseen erilaisia etuoikeutettujen arvopapereiden luokkia, jotka on luokiteltu kunkin mieltymyksen mukaan selvitystilassa. Jotkin yrityksen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat yrityksen fyysisen omaisuuden tukemia tai vakuutettuja. Tietyt yrityksen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat tai joukkovelkakirjalainat voidaan myös luokitella joko ali- tai alajärjestelmään. Vaikka niitä voidaan edelleen pitää etuoikeutetuina arvopapereina suhteessa yhtiön ensisijaisten ja tavallisten osakkeenomistajien saamisiin, huonompi etuoikeuslainat ovat etuoikeutettuja tai huonompia kuin sen etuoikeuskelpoisten velkapaperien haltijoiden saamiset.
Yleensä, kun he ostavat yrityksen liikkeeseen laskemaa arvopaperia, sijoittajat vaativat otetun riskin mukaista tuottoa. Erityinen vuotuinen korko, jonka yrityksen on maksettava joukkovelkakirjalainaannista, riippuu siitä, kuinka laina on huonommassa asemassa kuin muut aiemmin liikkeeseen lasketut arvopaperit. Yleisesti ottaen joukkovelkakirjalainojen, joilla on huonompi etuoikeus, on maksettava korkeampi korko, jotta sijoittajat voivat korvata lisäriskin. Usein yrityksen ja sen etuoikeudettomien joukkovelkakirjojen haltijoiden välinen sopimus tai vakuutussopimus edellyttää, että yhtiö säilyttää ylemmän aseman. Yrityksen myöhemmät liikkeeseen laskemat velkapaperit olisivat alempia kuin näiden alistamattomien joukkovelkakirjojen haltijoiden vaatimukset.
Yrityksen liikkeeseen laskemaa ensisijaista osaketta luonnehditaan usein arvopaperiksi. Yrityksen selvitystilassa ensisijaisilla osakkeenomistajilla on etuoikeus tavallisiin osakkeenomistajiin nähden. Lisäksi yrityksen on ensin maksettava osinkoja etuoikeutetuille osakkeenomistajille ennen kuin osinkoja voidaan maksaa sen osakkeista.