Vapaaehtoinen tappo on rikos, joka liittyy toisen ihmisen laittomaan tappamiseen. Se tapahtuu, kun vastaajalla ei ollut ennalta meditoitua aikomusta tappaa uhri; pikemminkin päätös tehtiin spontaanisti. Monet lainkäyttöalueet luonnehtivat sitä rikokseksi, joka tapahtuu ”intohimon kuumuuden” aikana. Toisin sanoen vastaajaa provosoitiin tappamaan uhri olosuhteiden vuoksi, jotka saisivat järkevän henkilön toimimaan huolimattomasti ja ajattelematta. Klassinen esimerkki “intohimon lämmöstä” on mies, joka tulee kotiin etsimään vaimoaan sängystä toisen miehen kanssa, jonka hän sitten tappaa paikan päällä.
Syyttäjän on yleensä todistettava useita tekijöitä ilman epäilystä, jotta vapaaehtoinen tappo voidaan tuomita. Ensinnäkin syyttäjän on yleensä osoitettava, että vastaaja aiheutti toisen ihmisen kuoleman. Toiseksi on osoitettava, että kun vastaaja ryhtyi toimiin, hän tappoi uhrin lainvastaisesti ja tarkoituksellisesti. Lopuksi heidän on osoitettava, että vastaaja oli provosoitu riittävästi tappamiseen.
Riittävä provokaatio riippuu murhan erityisistä tosiasioista. Yleensä se edellyttää, että olosuhteet ovat riittävän vakavia, jotta ne provosoisivat järkevän henkilön tappamaan uhrin samassa tilanteessa. Se voi myös vaatia uhrin toimia riittäviksi, jotta kohtuullinen henkilö menettää hallinnan tai toimii intohimon kuumuudessa. Kun vastaaja toimii intohimon kuumuudessa, hän kokee tavallisesti voimakkaita tunteita, kuten raivoa, pelkoa tai kaunaa. Lisäksi hänen intohimonsa reagoi suoraan uhrin käyttäytymiseen.
Vapaaehtoinen tappo on eri asia kuin murha ja tahaton tappo. Murhaan liittyy elementti, jota kutsutaan pahuudeksi, joka on yksinkertaisesti tappaminen tarkoituksella, harkinnalla tai esimeditaatiolla. Esimerkiksi ilkeämielinen ajatus olisi läsnä, jos nainen osti aseen, keksi alibin, ajoi miehensä syrjäiselle alueelle ja ampui hänet sitten. Vapaaehtoisella tappolla, vaikka vastaaja aikoo tappaa uhrin, hänen aikomuksensa perustuu yleensä syttyneen intohimon tilaan pikemminkin kuin etukäteen harkittuun pahuuteen. Tavallisesti vapaaehtoiseen tappoon liittyy vähemmän vankeusaikaa kuin murhaan.
Tahattomalla tappolla vastaajalla ei yleensä ole aikomusta tappaa uhria ollenkaan. Esimerkiksi huolimaton kuljettaja, joka tappaa toisen henkilön auto -onnettomuudessa, voidaan syyttää tahattomasta tapposta. Siitä seuraa yleensä lievempi vankeusrangaistus kuin vapaaehtoisesta murhasta. Useimmissa lainkäyttöalueissa säännöissä määrätään tuomio -ohjeet murhasta ja sekä vapaaehtoisesta että tahattomasta taposta.