Tiettyjä maailman valuuttoja on käytetty kautta historian kansainvälisen vaihdon välineenä. Valuutta, joka on monien hallitusten ja instituutioiden hallussa ja jota se käyttää kansainvälisten velkojen maksamiseen tai niiden valuuttakurssien vaikuttamiseen, tunnetaan varantovaluuttana. Useiden vuosien ajan ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain dollari on ollut yleisimmin käytetty varantovaluutta muun muassa vakauden vuoksi. Monet maailmanlaajuisesti käytetyt hyödykkeet, kuten kulta ja öljy, on hinnoiteltu Yhdysvaltain dollareissa, mikä tekee maista hyväksi pitää dollareita käsillä näiden hyödykkeiden ostamiseksi.
Mikä tahansa laajalti tunnustettu ja luotettu valuutta voi toimia varavaluuttana. Ajatus varavaluutasta on ollut muodossa tai toisessa vuosisatojen ajan. Nykyaikainen kansainvälinen pankkijärjestelmä on kuitenkin vahvistanut sen tarvetta paljon enemmän kuin vanhemmat talousrakenteet. Keskuspankit ympäri maailmaa voivat pitää varoja eri valuuttoina omien lisäksi. He tekevät tämän pääasiassa arvon säilyttämiseksi, jopa varmuuskopiona omalle valuutalleen tai strategisista syistä, mikäli sattuu vaaratilanteita. Mitä tahansa tällä tavalla käytettyä valuuttaa voidaan ajatella varantovaluuttana.
Perinteisesti Yhdysvaltain dollari on ollut maailman suosituin varantovaluutta. Noin kaksi kolmasosaa maailmanlaajuisista valuuttavarannoista on dollareissa. Viime aikoina euron käyttö varallisuusvaluutana on lisääntynyt. Tämä johtuu ehkä osittain siitä, että monia Euroopan unionin nykyisten maiden valuuttoja käytettiin varantovaluuttoina ennen euron käyttöönottoa. Euron suosion vuoksi käydään vilkasta keskustelua ja spekuloidaan siitä, korvaako se lopulta dollarin maailman suosituimmaksi varantovaluuttaksi.
Toisen maailmansodan jälkeen maailmanlaajuinen rahoitusjärjestelmä uudistettiin siten, että Yhdysvaltain dollari asetettiin keskelle. Yhdysvallat osti kultaa osallistuvilta mailta ja lupasi heille, että ne voisivat vaihtaa dollarinsa kultaan kiinteällä korolla milloin tahansa. Euroopan maat ja Japani antoivat valuuttojensa devalvoida tämän järjestelmän mukaisesti, jotta niiden vienti olisi kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla. Tämä yleinen kultastandardi tunnettiin nimellä Bretton Woods System ja kesti 1970 -luvulle saakka, jolloin Yhdysvallat lopetti tehokkaasti muiden maiden kyvyn muuttaa dollarinsa kullaksi.