Varoittava tarina on tarina, joka sisältää varoituksen. Tällaiset tarinat ovat osa monia yhteiskuntia, ja ne kerrotaan usein lapsille ja luodaan tabuja, jotka on suunniteltu pitämään heidät turvassa vaarallisilta toimilta. Saatat myös kuulla ihmisten puhuvan yrityksen tai järjestelmän epäonnistumisesta “varoituskertomuksena”, mikä tarkoittaa, että ihmisten on otettava huomioon epäonnistumiseen johtaneet tapahtumat, jotta he voivat välttää saman virheen tekemisen.
Varoitustarinan käsite on luultavasti aika vanha. Monet hyvin vanhat varoituskertomukset ovat siirtyneet eri alueiden kansanperinteeseen, ja ihmiset keksivät edelleen uusia varoitustarinoita lapsille sopeutuakseen muuttuvaan yhteiskuntaansa. Pääsääntöisesti varoittavat tarinat sisältyvät kansanperinteeseen; novelleja, runoja ja myyttejä, jotka välitetään yhdessä yhteiskunnan kautta.
Useimmat varoittavat tarinat koostuvat kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa asetetaan raja tai tabu, usein vanhemman ja nuoremman neuvojen muodossa. Toisessa osassa tabua rikotaan, ja kolmannessa jälkivaikutukset tulevat. Esimerkiksi varoittavassa tarinassa saksilla juoksemisesta jotakuta kehotetaan olemaan leikkimättä saksilla ja sitten tahallisesti noudattamaan käskyä, vain kompastumaan ja sakset puukottavat.
Monissa tapauksissa varoittava tarina on varsin kauhea, ja nämä tarinat rajoittuvat joskus kammottavaan. Esimerkiksi viktoriaanisella aikakaudella lasten satukirjoissa oli tarinoita tulitikkujen palamisesta, katuautojen ajamista ja putoavien tikapuiden tappamisesta, usein verisillä kuvilla, jotka täydentävät jo ahdistavia tarinoita. Tekosyitä, joiden mukaan nimenomaisella sisällöllä on tärkeä opetus, käytetään usein sen perusteluun, ja tarinankertojien mukaan seurausten karmeus rohkaisee ihmisiä olemaan rikkomatta ilmoitettua tabua tai sääntöä.
Varoituksia voi tarkastella monella tavalla. Ensimmäisessä mielessä ne voivat toimia arvokkaina varoituksina hyvin pienille lapsille välttääkseen esimerkiksi autojen kanssa vieraiden ihmisten kanssa leikkimistä tai leikkimistä veitsillä. Niitä voidaan kuitenkin myös käyttää vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi; varoittavan tarinan tyypistä riippuen vaikuttavat kuuntelijat tai lukijat saattavat oppia koskaan kyseenalaistamaan auktoriteettia. Tällaisten tarinoiden esiintyvyydellä on myös muita vaaroja; Esimerkiksi natsi -Saksan kaltaisissa yhteiskunnissa varoitustarinoita käytettiin myös pakottamaan rodulliset ja etniset stereotypiat pikkulapsille.