Verbilause koostuu pääverbistä ja mahdollisista sitä muokkaavista apuaineista, jotka toimivat yhdessä lauseessa yhtenä yksikkönä. Pääverbi on tyypillisesti sana, joka osoittaa ilmaistun toiminnan tai olotilan, kuten “juokse”, “hyppy” tai “on”. Lauseessa olevat ylimääräiset verbit ovat pääverbin edessä ja ne esitetään yleensä suoraan sen edessä, vaikka ne voidaankin hajottaa muodostamaan kysymyksiä tai sisältämään kieltäviä sanoja. Verbilause tunnistetaan usein yhdeksi yksiköksi lauseessa, joka on korvattava kokonaan toisella sanalla tai lauseella, jos joku haluaa tehdä muutoksen.
Yksinkertaisin lauseessa oleva verbilause on tyypillisesti yksi sana, joka on sen pääverbi. Esimerkiksi lauseessa “Kirjoitin kirjeen” sana “kirjoitti” on verbi ja toimii siinä yksisanaisena verbilauseena. Ei ole muita verbejä, jotka muuttavat sitä, joten se voidaan korvata muilla sanoilla tai lauseilla lauseen merkityksen muuttamiseksi. Esimerkkejä tästä ovat lauseet, kuten “söin kirjaimen” tai “poltin kirjaimen”, joissa käytetään uusia verbejä.
Apuvereitä käytetään tyypillisesti monimutkaisemmassa verbilauseessa, usein ilmaisemaan jännitystä tai modaliteettia lauseessa. Jännitystä tarjoavat yleensä apulaiset “tehdä”, “olla” ja “saada”, kuten “Olen käynyt suihkussa jo tänään” tai “Hän menee ulos”, jossa apuna käytetään “on” ja “on”. On myös modaliteetin apulaitteita, kuten “tahdon” kohdassa “Menen ulos” tai “pitäisi” kohdassa “Hänen pitäisi käydä suihkussa tänä iltana”. Nämä apu- ja pääverbit yhdistetään toisiinsa muodostamaan verbilause, kuten “menee” tai “pitäisi suihkuttaa”.
On tärkeää tunnistaa lauseessa olevat verbilauseet, koska koko asia on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Esimerkiksi lauseessa “Minun olisi pitänyt kävellä kauppaan” lause koostuu aiheesta ja predikaatista, joka koostuu sekä verbistä että prepositiolauseista. Aiheena on “minä” ja verbilause “olisi pitänyt kävellä”, kun taas “kauppaan” on esiaste.
Jotta tässä lauseessa voitaisiin käyttää uutta verbiä, sen on korvattava koko lause, tai muuta lausetta voidaan käyttää. Tarkastelematta koko verbilausetta lauseesta voi tulla jotain “Minun olisi pitänyt kävellä kauppaan”, mikä on kieliopillisesti hankalaa tai väärin. Sopimattomat apulaiset jäivät lauseeseen, kun pääverbi yksin korvattiin. Sen sijaan koko lause on muutettava muotoon “Kävelin kauppaan” tai “Minun olisi pitänyt kävellä kauppaan”.