Veren fobia on veren pelko. Monille ihmisille veren fobialle voi olla ominaista voimakas ja irrationaalinen reaktio veren näkyyn, ajatukseen tai läsnäoloon. Seurauksena voi olla fyysisiä reaktioita, kuten pahoinvointia, huimausta, verenpaineen laskua ja pyörtymistä. Psykologit voivat hoitaa tätä fobiaa käyttämällä tekniikoita, kuten rentoutuskoulutusta, sovellettua jännitystä ja herkistymistä. Tietyt lääkkeet voivat myös auttaa niitä, jotka kärsivät veren pelosta.
Ensimmäiset reaktiot vereen voivat sisältää pelkoa ja inhoa. Sydän saattaa kilpailla ja verenpaine voi nousta, mutta näitä nopeita sykkeen ja verenpaineen nousuja voi seurata äkillinen lasku. Seurauksena voi olla pahoinvointia ja huimausta. Toisin kuin muut fobiat, pyörtyminen voi olla todellinen tapahtuma veren fobiassa. Jopa 15 prosenttia ihmisistä voi kokea verenpaineen laskun niin merkittävästi, että se johtaa pyörtymiseen.
Joillekin ihmisille veren pelko voidaan jäljittää suoraan potilaan historiaan. Henkilökohtaiset tai todistetut traumat, joihin liittyy verta lapsuudessa tai murrosiässä, voivat johtaa veren fobiaan. Toisille verifobialla ei kuitenkaan ole ilmeistä lähdettä. Jotkut tutkijat väittävät, että genetiikalla voi olla rooli veren pelossa.
Jotkut asiantuntijat uskovat, että veren fobia on evoluutiomekanismin luonnollinen tulos. Veren fobiaan liittyvän pyörtymisen uskotaan olleen avainasemassa sodan aikana mukana olleiden tai loukkaantuneiden selviytymisessä. On oletettu, että pyörtyminen auttoi selviytyjiä näyttämään kuolleilta ja estänyt heitä vuotamasta verenvuotoa, jos heille aiheutuu vakavia haavoja.
Mikä tahansa perimmäinen syy, fobia voidaan hoitaa. Joitakin tekniikoita, joita psykologit käyttävät veren fobian hoitoon, ovat rentoutuskoulutus ja sovellettu jännitys. Nämä hoidot voivat auttaa potilaita rentoutumaan ja jännittämään lihaksia kehossaan. Soveltuva jännitys voi olla erityisen hyödyllistä niille, jotka odottavat verenpaineen laskua veren nähden. Strategisesti jännittävä käsivarsien, rungon ja jalkojen lihakset noin 15 sekunnin ajan voivat nostaa verenpainetta ja estää veren fobioita sairastavia ihmisiä pyörtymästä.
Veripelkoa voidaan hoitaa myös kognitiivis-käyttäytymisterapialla ja ahdistuslääkkeillä. Herkistymismenettelyt voidaan suorittaa niin, että potilas voi kohdata ajatuksen ja näön verta ilman fyysistä reaktiota. Potilas voi esimerkiksi altistua veren ärsykkeille ja oppia selviytymään sen läsnäolosta.