Verkon käyttöoikeuksien hallinta on laaja termi, jolla viitataan siihen, kuka voi ja ei voi muodostaa yhteyden tietokoneverkkoon. Jotkin verkot ovat suojaamattomia ja niihin voi muodostaa yhteyden mikä tahansa tietokone tai mobiililaite. Monet verkot sisältävät kuitenkin arkaluonteisia tietoja tai tarjoavat Internet -yhteyden, ja vain tietyt laitteet voivat käyttää niitä. Joissakin tapauksissa laitteen, joka yrittää muodostaa yhteyden verkkoon, on täytettävä tietyt vähimmäisstandardit, kuten tietyn käyttöjärjestelmän käyttäminen tai virustarkistuksen läpäiseminen, jotta se voi muodostaa yhteyden. Muissa tapauksissa laitteen käyttäjän on vahvistettava henkilöllisyytensä salasanalla tai muulla digitaalisella tunnistustyökalulla voidakseen muodostaa yhteyden.
Tietokoneverkkoja hallinnoivat ihmiset käyttävät verkon käytönhallintatekniikoita muutamasta eri syystä. Laite, jossa on haitallinen tietokonevirus ja joka muodostaa yhteyden verkkoon, voi mahdollisesti tartuttaa muita liitettyjä tietokoneita. Jos luvattomat käyttäjät pystyivät muodostamaan yhteyden verkkoon, he pääsivät käyttämään verkossa olevia tietoja, joiden oletettiin olevan suojattuja. Verkon käyttöoikeuksien hallinta voi varmistaa, että vain tietyt valtuutetut käyttäjät voivat käyttää verkkoa. Tämä minimoi verkon tietokoneiden vaurioitumisen tai tunkeutumisen riskin.
Jotkin verkon käytönhallinnan muodot voivat tarjota eri käyttöoikeuksia eri tietokoneille. Käyttäjällä voi esimerkiksi olla täysi järjestelmänvalvojan pääsy kaikkeen verkossa olevaan tai vain tiettyihin verkon osiin. Samoin jotkut verkot rajoittavat joillekin käyttäjille myönnetyn Internetin käyttöastetta. Monet organisaatiot sallivat tiettyjen ihmisten käyttää vain organisaation intranetiä ja rajoittavat täyden Internet -yhteyden vain niitä tarvitseville.
Henkilöllisyyden todentaminen on yksi yleisimmistä ja tärkeimmistä verkon käytönhallintastrategioista. Monet verkot vaativat salasanan ennen pääsyn sallimista, joten vain ne, joilla on salasana, voivat käyttää verkkoa. Verkko voi erityisesti organisaatioiden sisällä vaatia henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan, jotka vaihtelevat kullekin käyttäjälle. Tällä verkkokäytön hallintamenetelmällä voidaan hallita kullekin käyttäjälle myönnettyä hallinnan tasoa.
Normaalisti verkon käytönhallinta ohjaa vain pääsyä verkkoon eikä häiritse käyttäjää sen jälkeen, kun käyttöoikeus on myönnetty. “Pääsyn jälkeinen” verkon käyttöoikeuksien hallinta kuitenkin valvoo laitteen käyttäytymistä sen myöntämisen jälkeen. Verkon käyttöoikeutta voidaan rajoittaa käyttäjän toiminnan perusteella verkossa käyttäjän identiteetin tai laitteen tilan sijaan ennen käyttöä.