Verolailla tarkoitetaan lainsäädäntöä, joka säätelee hallituksen keräämää rahaa kansalaisilta tai yrityksiltä. Nämä rahat ovat yleensä merkittävä tulonlähde hallituksille, mutta lakeja tarvitaan sen varmistamiseksi, että ne käytetään oikeudenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Siksi verolainsäädännössä on tapana määritellä, kenen on maksettava veroja ja veroprosentti. Lainsäädännössä käsitellään myös tilanteita, joita saattaa ilmetä näiden maksujen keräämisen ja maksamisen yhteydessä, kuten vapautusten saaminen tai maksun laiminlyönnin korjaaminen.
Tällaista lainsäädäntöä kutsutaan tavallisesti hallinto- tai julkisoikeudeksi. Hallinto -oikeudella tarkoitetaan viranomaisen määrittelemiä määräyksiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suuren osan verolainsäädännöstä kehittää Internal Revenue Service (IRS). Jokaisella osavaltiolla on myös oma verovirasto. Joissakin paikoissa verolainsäädäntö tunnetaan julkisoikeutena, joka määrittelee sääntelyryhmän, joka vaikuttaa hallituksen vuorovaikutukseen yleisön kanssa ja päinvastoin.
Yksi ensimmäisistä asioista, joita verolainsäädäntö yleensä tekee, on luoda hallituksen valtuudet kerätä nämä varat tietyn viraston kautta. Kun tämä on tehty, on otettava käyttöön prosessi sen määrittämiseksi, miten se kerätään. Joskus, kuten myyntiveron yhteydessä nähdään, se kerätään säännöllisesti. Muissa tapauksissa veroja voidaan kerätä määräajoin, kuten vuosittain tai neljännesvuosittain. Tämä näkyy usein tapauksissa, joissa on kyse itsenäisten ammatinharjoittajien tuloverosta.
Jotta veronkantojärjestelmä olisi oikeudenmukainen, on määritettävä paitsi se, kuka maksaa, vaan myös se, kuinka paljon heidän on maksettava. Joitakin veroja, kuten tavaroiden myynnistä kannettavia veroja, peritään yleensä kiinteämääräisesti kaikille. Esimerkiksi jokaista käytettyä dollaria voidaan veloittaa kaksi senttiä riippumatta siitä, kuka ostaa. Muissa tapauksissa, kuten tuloveroissa, veloitettuihin korkoihin vaikuttavat usein useat tekijät, kuten ansaittu rahamäärä, vapautukset, joita sovelletaan tiettyihin osiin henkilön tuloista, ja verotettavan yrityksen tyyppi päälle.
Muita verolainsäädännössä käsiteltyjä asioita ovat maksamatta jättäminen. Lainsäädännössä kuvataan usein siviiliprosesseja, kuten ilmoitetaan erääntyneille verolaskuille ja sallitaan palkkojen lunastaminen, jos tilannetta ei korjata. Joissakin tapauksissa verolainsäädännön noudattamatta jättämistä pidetään rikoksena, ja vähimmäis- ja enimmäisvaikutukset voidaan ilmaista.