Yhdysvaltain perustuslaissa esitetään ohjaavat periaatteet, joihin Amerikan Yhdysvallat perustettiin. Vaikka perustuslaki kattoi vaikuttavan määrän perusteita, jopa perustajajäsen tiesi, että tulevaisuus edellyttää todennäköisesti muutoksia perustuslakiin, ja tarjosi siksi ennakkoluulollisen mekanismin perustuslain muuttamiseksi. Verotuskysymys on yksi asia, joka mainittiin perustuslaissa, mutta edellytti muutosta verojen roolin selvittämiseksi Yhdysvalloissa. Perustuslain 16. tarkistusta on kutsuttu “veromuutokseksi”, koska se lopulta selvitti ongelmat, jotka liittyvät kongressin toimivaltaan määrätä veroja ja miten nämä verot voidaan määrätä.
Veromuutos kuuluu seuraavasti: “Kongressilla on valta määrätä ja periä verot tuloista, mistä tahansa lähteestä, ilman jakoa useiden valtioiden kesken ja ottamatta huomioon mitään väestönlaskentaa tai luettelointia.” Vuonna 1913 ratifioitu veromuutos lopulta lopetti keskustelun siitä, ovatko tuloverot suoria vai välillisiä veroja ja siksi, onko ne jaettava valtioiden kesken. Ennen 16. tarkistuksen ratifiointia useat kongressin säädökset ja korkeimman oikeuden asiat keskittyivät kysymykseen siitä, olivatko tuloverot suoria vai välillisiä veroja, mutta tulokset olivat erilaisia. Kongressi lopulta ratkaisi asian ratifioimalla veromuutoksen.
Tuloveron käsite otettiin alun perin käyttöön keinona tuottaa tuloja sisällissotaan. Joukko tuloja koskevia säädöksiä määräsi kiinteän tuloveron tuloista, jotka ylittävät tietyn kynnyksen. Tuolloin tuloverot katsottiin välillisiksi veroiksi, ja siksi ainoa vaatimus oli, että ne määrätään maantieteellisesti yhtenäisesti. Korkeimman oikeuden päätöksessä asiassa Pollock v. Farmers ‘Loan & Trust Co. vuonna 1895 todettiin kuitenkin, että tietyt tuloverot olivat itse asiassa suoria veroja ja “ne on jaettava useiden valtioiden kesken väestön mukaan”. Pollockin jälkeen tulonlähteestä tuli ratkaiseva tekijä sen suhteen, pidettiinkö vero suorana vai välillisenä verona.
Tuloveroihin liittyvien sekaannusten ja kiistojen seurauksena veromuutos otettiin käyttöön vuonna 16. 1909. perustuslain muutoksena. Muutoksen tarkoituksena on lopullisesti lopettaa keskustelu tulonlähteen huomioon ottamisesta ja onko tuloverot suoria vai välillisiä veroja. Veromuutoksessa todetaan selvästi, että kaikki tulot ovat välillisiä tuloja, joten niitä ei tarvitse jakaa valtioiden kesken.