Verovuosi, jota kutsutaan myös tilikaudeksi tai tilikaudeksi, on vuosijakso, jonka jälkeen yrityksen tai henkilön on tehtävä veroja. Verovuosi vaihtelee eri maissa. Jotkut maat kuvaavat kalenterivuotta-tammikuusta joulukuuhun-ja toiset antavat tilikaudelle erilaisen 12 kuukauden jakson. Verovuosi ei yleensä ole ajanjakso, jona veronmaksajien on ilmoitettava veroja, vaan verojen laskentakausi. Useimmille verot tosiasiallisesti jätetään ja maksetaan vasta 12 kuukauden verojakson päättymisen jälkeen.
Yritykset arkistoivat verot ja kirjanpidon usein eri järjestelmillä kuin yksittäiset veronmaksajat, mikä johtaa erilaisiin verovuosiin. Esimerkiksi uudet yritykset voivat mahdollisesti hakea jotain, jota kutsutaan lyhyeksi verovuodeksi. Näin tapahtuu, jos yrityksen perustamispäivä oli jossain tilikauden puolivälissä eikä alussa. Yksilöt eivät kuitenkaan koe lyhyitä verovuosia.
Useimmat maat yhdistävät verovuoden kalenterivuoden kanssa. Tämä koskee suurinta osaa veronmaksajista Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisissa maissa. Muissa maissa verovuodet eivät kuitenkaan ole sama kalenterivuoden kanssa, kuten Uudessa -Seelannissa, jonka yksittäinen tilikausi on 1. huhtikuuta – 21. maaliskuuta, ja Pakistanissa, jonka tilikausi on 1. heinäkuuta – 30. kesäkuuta. maat asettavat eri verovuoden yrityksille ja hallituksille kuin yksityisille. Esimerkiksi Japanissa yksilölliset tuloverot ilmoitetaan kalenterivuoden mukaan, mutta yritykset saavat tehdä veroja oman 12 kuukauden jaksonsa mukaan.
Erilaiset tapahtumat voivat edelleen aiheuttaa maksuvuoden ja verovuoden erilaisen järjestyksen. Erikoistapauksissa osakkeenomistajat maksavat toisinaan veroja voitoista, joita he eivät ole vielä saaneet, kuten heijastusosinkoissa. Spillover -osingot syntyvät, kun yritys ilmoittaa, että sen osakkeenomistajat saavat osinkoa tulevaisuudessa omistamastaan osakkeesta. Vaikka tämä osinko maksetaan vasta ensi vuonna, siitä maksettavat verot maksetaan usein sen tilikauden aikana, jona yhtiö teki ilmoituksen.
Muissa tapauksissa yksityishenkilöt voivat tosiasiallisesti lykätä veronmaksua myöhempiin vuosiin jo saamastaan voitosta; tämä on yleistä kiinteistömarkkinoilla. Veronmaksajat voivat myös viivästyttää maksuja edellisen vuoden tilikaudella saamalla hakemuksen pidennyksen. Hakemuksen pidennys on hallituksen lupa maksaa veroja normaalin eräpäivän jälkeen. Pidennykset antavat veronmaksajille usein vielä kolme tai kuusi kuukautta maksuaikaa.