Vertaistuki on apua avun tarpeessa oleville henkilöille, joilla on kokemusta vastaavista tilanteista ja joilla voi olla neuvoja ja apua. Tämä avun muoto perustuu tasa -arvon malliin; sen sijaan, että viranomainen antaisi neuvoja, avun tarpeessa oleva osapuoli saa tukihoitoa henkilöltä, jolla on samanlaisia kokemuksia. Epävirallisia vertaistukiverkostoja voi nähdä erilaisissa ympäristöissä, mukaan lukien akateemiset laitokset, lainvalvontaviranomaiset ja terveydenhuoltoympäristöt. Järjestäytyneemmät vertaistukijärjestöt pyrkivät myös aktiivisesti yhdistämään apua tarvitsevia henkilöitä avuksi, jota he voivat pitää hyödyllisenä.
Vertaisavustuksessa kaksi tai useampi henkilö voi tarjota emotionaalista, käytännöllistä ja sosiaalista tukea, joka voi olla luonteeltaan molemminpuolista. Vertaisilla on samanlaisia kokemuksia, vaikka jotkut saattavat olla kokeneempia kuin toiset, ja he voivat jakaa tietoja ja taitoja yhdessä toisiaan tukevassa ympäristössä. Tämä hyödyttää kaikkia osapuolia, koska jotkut saavat tukea, kun taas toiset kokevat psykologisia etuja avun antamisen seurauksena.
Yksi esimerkki vertaistukista on kouluissa, joissa opettajat voivat kannustaa kokeneempia oppilaita ohjaamaan ikätovereitaan. Kaksi opiskelijaa voi työskennellä tasapuolisesti toistensa kanssa, mikä eroaa ohjaajien tarjoamasta muodollisesta ohjauksesta. Vertaisella voi olla myös innovatiivisia ratkaisuja, koska hän on äskettäin kokenut vastaavia ongelmia; esimerkiksi peruskoulun luokassa oppilas, joka hallitsee murtoluvut, voi soveltaa tätä tietoa auttaakseen muita oppilaita menestymään. Tästä voi olla hyötyä luennon vahvistamisessa ja luottamuksen lisäämisessä.
Kriisissä olevat ihmiset tuntevat usein olevansa yksin ja tuntevat, ettei kukaan ole kokenut aivan samanlaista tilannetta kuin he. Viranomaiset eivät voi tarjota samaa tukea kuin joku, joka on ollut tällaisessa tilanteessa tai on edelleen tilanteessa. Vertaistuki voi olla hyödyllistä esimerkiksi kuntoutuslaitoksissa ja lainvalvontaviranomaisissa, joissa virkamiehet voivat kamppailla traumaattisten tapahtumien kanssa. Kaverit voivat tarjota neuvoja, apua ja tukea omien kokemustensa perusteella.
Osa vertaistukista on erittäin epävirallista; ikätoverit voivat tavoittaa toisensa pyytämättä luomaan tukevampaa, terveellisempää ympäristöä. Muodolliset vertaisohjausjärjestöt kannustavat ihmisiä liittymään mentoreiksi ja opettajiksi ja yhdistämään heidät henkilöihin, jotka näyttävät tarvitsevan apua. Tällaiset organisaatiot voivat tarjota jäsenilleen koulutusta tuen laadun parantamiseksi ja varmistaakseen, että ikätoverit välttävät yhteisiä sudenkuoppia neuvontaa ja apua tarjotessaan.