Virgule on vinoviiva, jota käytetään kolmessa yhteydessä nykyaikaisessa englannissa. Se näkyy sivulla/-merkillä. Virgulen ensimmäinen tehtävä on erottaa vaihtoehdot lauseesta. Toinen on korvata “per” lauseessa kuten nopeuksilla. Sitä käytetään myös erottamaan jatkuvan jakeen rivit.
Sana virgule tuli englanniksi ranskankielisestä sanasta ‘virgule’ samalla kirjoitusasulla. Se on peräisin klassisesta latinalaisesta sanasta ‘virgula’, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ‘pientä oksaa’, mutta sitä käytetään tarkoittamaan ‘välimerkkejä’. Virgulan juurisana on virga, joka tarkoittaa sauvaa, oksa tai tikkua. Sanaa käytettiin ensimmäisen kerran englanniksi vuonna 1837.
Viivaa käytettiin ensimmäisen kerran Antiikin Roomassa, ja se löytyy sekä sen kirjallisuudesta että sen kirjoituksista Rooman valtakunnassa. Keskiaikaisissa käsikirjoituksissa käytettiin kauttaviivaa modernina pilkuna. Kahta samanaikaista virgulea tai // käytettiin alun perin viivoina tai -. Ne kallistettiin myöhemmin vaakasuoraan, jotta ne saisivat modernin yhtäläisyysmerkin tai =.
Nykyaikaisessa englannissa termiä virgule käytetään vain viitaten englanninkieliseen kirjoittamiseen ja välimerkkeihin. Kauttaviivaa käytetään monissa muissa yhteyksissä, mukaan lukien tietokoneet, matematiikka ja Internet -koodaus tai merkintäkieli. Kun sitä käytetään näissä yhteyksissä, sitä kutsutaan “vinoviivaksi” tai käytetään muuta termiä.
Virguleja käytetään vaihtoehtona vaihtoehtoparin erottamiseen, kun vastausta ei tiedetä. Joskus tätä voidaan käyttää useampaan kuin kahteen vaihtoehtoon, mutta tämä on harvinaista. Yleisiä englanninkielisiä esimerkkejä ovat ‘joko/tai’ ja ‘ja/tai’. Sitä käytetään kyselyiden vastausarkkeissa ja koulun laskentataulukoissa erottaakseen vastausparin, kuten “kyllä/ei” ja “tosi/epätosi”.
“Per” korvataan virguleella lauseen lyhentämiseksi ja eräänlaisen lyhenteen antamiseksi. Yleinen englanninkielinen korvaus koskee nopeuksia. Esimerkiksi mailit tunnissa korvataan maililla tunnissa. Vaihtoehtona virgulelle englanninkieliset voivat käyttää lyhenteitä, kuten mph, mailien tunnissa sijaan.
Jotkut runot on kirjoitettu jatkuvana jakeena. Tämä tarkoittaa, että jaerivien välillä on teoreettisia taukoja, mutta kirjoitettaessa näitä rivejä ei leikata ja sijoiteta toistensa alle, vaan ne jatkuvat sivua pitkin kuin proosarivit. Virgule tässä yhteydessä kertoo lukijalle, kun rivin loppu on saavutettu. Niitä käytetään myös anglosaksisessa ja norjalaisessa runoudessa joskus erottamaan puolilinjat.
Moderni englanti on nähnyt virgulen epäsäännöllisen käytön. Vaikka se rajoittuu tiukasti edellä mainittuihin kolmeen muotoon, jotkut englanninkieliset käyttävät virgulea erottamaan kaksi kirjainta. Esimerkkejä tästä lisäkäytöstä ovat w/o ilman ilman ja o/o over-operator sijaan.