Visuaalinen kieli on viestintämuoto, jossa tarkoituksen tai idean välittämiseen käytetään visuaalisia elementtejä muodollisen kirjallisen kielen sijaan. Graafisuutta, kykyä kommunikoida visuaalisesti, pidetään yhtä tärkeänä kuin lukutaito ja laskutaito, kyky lukea ja laskea. Jotkut ihmiset ovat visuaalisia ajattelijoita, jotka kirjaimellisesti ajattelevat kuvissa ja käyttävät sitä aivojen osaa, joka on emotionaalinen ja luova käsittelemään ja antamaan informaatiolle merkityksen. Visuaalinen viestintä voi ilmentyä maalauksissa, piirustuksissa, symboleissa tai yksinkertaisesti viivoissa ja muodoissa, jotka on järjestetty tiettyä vaikutusta varten.
Taide on esimerkki visuaalisesta kielestä. Maalaus tai veistos voi välittää ajatuksia tai herättää erityisiä emotionaalisia reaktioita. Se voi myös ilmaista ajatuksia historiallisista tapahtumista, abstrakteja käsitteitä tai yksinkertaisesti siitä, miten tietyt muodot tai muodot “toimivat” yhdessä tai luovat tietyn vaikutuksen mieleen. Jotkut tutkijat uskovat, että aivojen eri osat reagoivat ainutlaatuisella tavalla väreihin ja muotoihin.
Piktogrammit ja ideogrammit ovat visuaalisen kielen tyyppejä. Piktogrammit ovat kuvia, jotka muistuttavat sitä, mitä ne tarkoittavat. Niitä käytetään edelleen nykyään tiedon välittämiseen. Monet ihmiset ympäri maailmaa tuntevat kuvakkeet, jotka osoittavat esimerkiksi lentoasemat, julkiset tilat ja savuttomat alueet, jotka on merkitty savukkeella ympyrässä, jossa on lävistäjä. Ideogrammit ovat kuvia, jotka edustavat ideoita ja jotka voidaan usein ymmärtää ilman kirjallista kieltä.
Monet muinaisista kuvista, jotka ovat edelleen hengissä, pidetään taidemuotoina. Näitä ovat kalliomaalaukset, jotka kuvaavat tapahtumia, kuten metsästystä, taistelua tai palvontamuotoja. Piktografit ja ideogrammit ovat edelleen käytössä osissa maailmaa, joissa ei ole aakkosjärjestelmää.
Visuaalista ajattelua pidetään oikeana aivotoimintana, ja se erotetaan vasemmasta aivotoiminnasta, jonka uskotaan olevan lineaarinen ja analyyttinen. Visuaalisilla ajattelijoilla on taipumus perustaa johtopäätökset tiedoista intuitioon eikä järkeen tai kieleen.
Jotkut tutkijat jäljittävät nykyaikaiset aakkoset kuviin. Kirjaimet ovat itse asiassa vanhoja kuvia, ja sanat ovat kuvasarjoja. Nykyaikaiset aakkoset eivät ole vain foneettisia symboleja, vaan ne perustuvat muinaisiin uskonnollisiin kuviin ja symboleihin.
Musivisuaalinen viestintä on myös osa visuaalista kieltä. Termi viittaa musiikkiin, joka on luotu erityisesti elokuvan visuaalisen kokemuksen parantamiseksi. Se vastaa ruudulla näkyviä kuvia, ja musiikki voi herättää pelkoa, pelkoa tai muita tunteita. Useimmat elokuvan katsojat ymmärtävät musiikkivihjeiden kielen, mikä osoittaa, että jotain dramaattista tai tärkeää on tapahtumassa.