Vuoden 1990 tietokoneväärinkäyttölaki on Yhdistyneessä kuningaskunnassa annettu laki, joka tekee tietyt toiminnot laittomiksi, kuten hakkeroinnin muiden ihmisten järjestelmiin, ohjelmistojen väärinkäytön tai henkilön auttamisen pääsyn jonkun toisen tietokoneen suojattuihin tiedostoihin. Laki luotiin 1984-1985 R v. Gold -tapauksen jälkeen, josta valitettiin vuonna 1988. Valitus oli onnistunut ja inspiroi parlamenttia luomaan lain, joka rankaisi Robert Schifreenin ja Stephen Goldin käyttäytymistä. Sitä ei tietenkään voitu soveltaa taannehtivasti, mutta sen tavoitteena oli estää heidän kaltaistaan käyttäytymistä tulevaisuudessa.
Tapahtuma sai aikaan asian ja lopulta lain: Gold ja Schifreen käyttivät sitten näitä tietoja kotitietokoneelta päästäkseen British Telecom Prestelin järjestelmään ja nimenomaan päästäkseen prinssi Philipin yksityisviestilaatikkoon. Prestel sai tietää tästä pääsystä, vangitsi kaksi miestä ja syytti heitä petoksesta ja väärentämisestä. Miehet tuomittiin ja sakotettiin, mutta he valittivat tapauksesta.
Yksi valituksen keskeisistä näkökohdista oli, että kaksi miestä eivät käyttäneet tietoja henkilökohtaiseen tai laittomaan hyötyyn. Koska jonkun toisen järjestelmän vakoilusta ei ollut aineellista hyötyä, he väittivät, että erityisten lakien mukaisia maksuja ei voida soveltaa heihin. House of Lords vapautti miehet, mutta päätti kieltää tällaisen käyttäytymisen tulevaisuudessa. Tämä johti siihen, että tietokoneiden väärinkäyttölaki kehitettiin ja annettiin lakiin vuonna 1990, kaksi vuotta sen jälkeen, kun muutoksenhaku onnistui.
Laki on jaettu kolmeen osaan ja tekee seuraavista teoista laitonta:
Luvaton pääsy tietokonemateriaaliin
Luvaton pääsy tietokonejärjestelmiin tarkoituksena tehdä toinen rikos
Tietokoneen materiaalin luvaton muokkaaminen
Lain ensimmäisessä osassa kielletään henkilöä käyttämästä jonkun muun henkilöllisyyttä tietokoneeseen pääsemiseksi, ohjelman suorittamiseksi tai tietojen hankkimiseksi, vaikka tällaiseen käyttöön ei liity henkilökohtaista hyötyä. Yksilöt eivät myöskään voi muuttaa, kopioida, poistaa tai siirtää ohjelmaa. Tietokoneiden väärinkäyttölaki kieltää myös kaikki yritykset saada jonkun toisen salasana. On selvää, että jos joku antaa toiselle henkilölle henkilöllisyytensä ja hän voi laillisesti käyttää tietokonetta, nämä luvattoman käytön alaiset lait eivät päde.
Lain toinen säännös on pääsy tietokonejärjestelmään rikoksen tekemiseksi tai helpottamiseksi. Yksilö ei voi käyttää jonkun toisen järjestelmää lähettääkseen loukkaavaa materiaalia tai käynnistääkseen matoja tai viruksia. Hän ei myöskään voi antaa jollekin henkilöllisyyttään, jotta hän voi käyttää järjestelmää tähän tarkoitukseen. Tämä toinen osa tarkoittaa, että henkilö helpottaisi jonkun toisen aikomusta tai rikosta.
Tietokoneen väärinkäyttölain luvaton muuttaminen tarkoittaa, että henkilö ei voi poistaa, muuttaa tai vioittaa tietoja. Jälleen, jos joku laittaa viruksen jonkun toisen järjestelmään, hän rikkoo tekoa. Yleensä vain luvattoman pääsyn tekemistä pidetään rikoksena, josta voidaan määrätä sakko. Pääsyä tarkoituksella ja luvattomalla muutoksella pidetään vakavampana, ja siitä voidaan rangaista ankarilla sakkoilla ja/tai vankeusrangaistuksella.