Dongle on laitteisto, jolla on useita eri määritelmiä. Termi voi viitata mihinkään pieneen laitteistoon, joka muodostaa yhteyden tietokoneeseen portin kautta, kun taas muita tarkempia merkityksiä ovat laite, joka turvaa omien ohjelmistojen turvallisuuden; mikä tahansa avain, jota tarvitaan ohjelman toimintaan ja joka on kytketty porttiin; tai sovitinkaapeli, joka on tehty yhdistämään langaton kortti Ethernet -liittimeen. WLAN on langaton lähiverkko, tietokoneverkko, joka toimii pienellä alueella, Internet -yhteydellä tai ilman. WLAN -dongle on laitteisto, joka mahdollistaa erillisten tietokoneiden yhdistämisen WLAN -verkkoon.
WLAN -dongle toimii IEEE (Institute of Electrical and Electronics Engineers) -standardin 802.11 for Wireless LAN mukaisesti. 802.11 -standardista on useita versioita – a, b, g ja n – ja on tärkeää sovittaa standardi verkkotarpeisiin ja laitteisiin. Eri versiot toimivat eri taajuuksilla – joko 2.4 GHz, 5 GHz tai molemmilla – ja eri nopeuksilla, ja tietokoneissa voi olla yksi tai useampi niistä. 2.4 GHz: n alue voi aiheuttaa häiriöitä muista laitteista, kuten mikroaaltouuneista, langattomista puhelimista, Bluetooth® -laitteista ja vauvanvalvontalaitteista. Yleensä uudemmat versiot ovat nopeampia, ja yksi vanhan standardin mukainen laite voi hidastaa järjestelmää.
Sääntelyelimet asettavat käyttövaatimuksia käyttäessään WLAN -sovitinta. Säännöt ovat peräisin Yhdysvaltojen liittovaltion viestintäkomissiosta (FCC) ja esimerkiksi R & TTE -direktiivistä (radio- ja televiestintäpäätelaitteet) Euroopassa. Vaatimukset kattavat yleensä turvallisuusnäkökohdat ja tekniset vaatimukset, ja ne esitetään WLAN -sovittimen mukana toimitetuissa käyttäjän tiedoissa. Kanavien määrä vaihtelee sen mukaan, missä laite toimii. Esimerkiksi Japanissa käytetyt kanavat ovat 1–14, Ranskassa 10–13 ja Yhdysvalloissa 1–11.
WLAN -sovittimella on mahdollista kahdenlaisia kokoonpanoja. Yksi on ad hoc WLAN, jota voidaan kutsua myös itsenäiseksi peruspalvelusarjaksi (IBSS) ja joka mahdollistaa langattomien asiakkaiden välisen viestinnän. Joillakin ryhmän tietokoneilla voi olla dongleja, kun taas toisilla on WLAN -PC -kortti. Toinen kokoonpanotyyppi on infrastruktuuritila. Infrastruktuuritila edellyttää tukiasemaa (AP), joka voi olla reititin. Se mahdollistaa viestinnän sekä langattomien että langallisten asiakkaiden välillä ja mahdollistaa myös Internetin.