Wyvern on mytologinen olento, joka esiintyy usein eurooppalaisessa tarinassa. Sana “wyvern” tulee Saksin wiverestä, joka tarkoittaa käärmettä. Tämä legendaarinen eläin määritellään yleensä lohikäärmeen alalajiksi tai ainakin lohikäärmeen lähisukulaiseksi. Lohikäärmeellä ja wyvernillä on monia yhtäläisyyksiä ulkonäöltään.
Kuten lohikäärme, wyvern on siivekäs matelija -olento. Se erottuu siitä, että sillä on vain kaksi jalkaa ja yksi siipipari. Toisinaan muunnoksella, kuten meriveneellä, on kalan kaltainen häntä. Useammin kuitenkin wyvernin häntä vedetään piikillä tai lapalla kärjessä, jota pidetään joskus myrkyllisenä. Wyvern voidaan kuvata myös siten, että sillä on kotkien kynnet.
Tarinat wyverneistä ovat melko ristiriitaisia. Toisinaan se esitetään pienempänä lohikäärmelajina, ja toisinaan se määritellään suuremmaksi lohikäärmeroduksi. Joillakin tileillä niiden kuvataan olevan niin suuria, että ne saalistavat norsuja ja sarvikuonoja.
Wyvernejä esiintyy yleisesti keskiaikaisessa heraldiikassa, ja monet instituutiot käyttävät edelleen wyverniä julistajissaan, vaakunoissaan ja vaakunoissaan. Tässä suhteessa wyvernejä pidetään voiman, voiman ja kestävyyden symboleina. Esimerkkejä näistä tunnuksista ovat Derby Midlandin rautatieaseman aseet, Dragon Schoolin logo Oxfordissa, Englannissa, ja Alpha Chi Sigma Fraternityn aseet.
Wyverns esiintyy myös populaarikulttuurissa. Esimerkiksi Neil Gaimanin Sandman -sarjassa Dreamin palatsin ovenvartija on wyvern. Fantasiaroolipelit, kuten Dungeons and Dragons ja World of Warcraft, käyttävät myös wyvernejä osana eri mytologioitaan.
Mielenkiintoista on, että muutamien kryptozoologien tiedetään kannattavan teoriaa siitä, että wyvernit ovat todiste siitä, että eläimet, kuten pterosaurukset, siivekäs matelijat, jotka kuolivat sukupuuttoon noin 65 miljoonaa vuotta sitten, saattoivat itse asiassa olla olemassa ihmispopulaatioiden kanssa ja voivat itse asiassa edelleen olla olemassa tänään. Valitettavasti ei ole näyttöä näiden väitteiden tueksi.