Kokonaiskysynnän ja maan työttömyysasteen välillä on yhteys. Kokonaiskysynnän muutokset johtuvat joskus talouden muutoksesta, mikä luo joukon olosuhteita, jotka voivat lisätä työttömyyttä. Tämä luo tilanteen, jossa talouden laskusuhdanteesta johtuvat kokonaiskysynnän muutokset voivat itse asiassa johtaa työttömyyden kasvuun, mikä todennäköisesti edelleen heikentää tiettyjen tavaroiden ja palvelujen kysyntää.
Kokonaiskysynnän ja työttömyyden välinen suhde voidaan selittää yksinkertaisella esimerkillä. Kun kansakunnan talous astuu taantumaan, on hyvä mahdollisuus, että jotkut yritykset lomauttavat osan työvoimastaan säästääkseen rahaa ja säästäkseen vaikean talouskauden. Työntekijät, jotka yhtäkkiä joutuvat työttömien joukkoon, alkavat etsiä tapoja leikata menoja, jolloin on mahdollista jatkaa olennaisten kulujen, kuten vuokran tai asuntolainojen, maksamista. Tuloksena on, että tavaroita, joita he pitivät toivottavina, mutta joita pidetään nyt liian kalliina ja tarpeettomina, ei enää osteta. Tämä puolestaan johtaa kokonaiskysynnän vähenemiseen, joka kattaa kaikki kyseisessä maassa myydyt tavarat ja palvelut.
Joidenkin tavaroiden ja palvelujen kysynnän vähentyessä tämä tarkoittaa sitä, että myös kansakunnan kokonais- tai kokonaiskysyntä vähenee jonkin verran. Kun bruttokansantuote (BKT) laskee, yritykset, jotka tuottavat tuotteita, joilla ei enää ole kysyntää, voivat kokeilla useita strategioita kääntääkseen suuntauksen, mukaan lukien hintojen alentaminen jonkin aikaa. Jos tämä epäonnistuu, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vähentämään näissä yrityksissä työskentelevien henkilöiden määrää, mikä saa kansakunnan työttömyyden edelleen kasvamaan. Tällöin kokonaiskysynnän ja työttömyyden välinen suhde kiertää koko ajan, kun kysynnän lasku auttaa nostamaan työttömyyttä.
Kokonaiskysynnän ja työttömyyden välisen suhteen seuranta voi auttaa valtion virkamiehiä ja muita taloudesta kiinnostuneita tunnistamaan kehityssuuntauksia, joille todennäköisesti on ominaista valtakunnassa tuotettujen ja myytyjen avaintuotteiden kysynnän väheneminen, ja vastaamaan muutosta työttömyyslukuihin. Sieltä voidaan ryhtyä toimiin hidastamaan alamäkeä, vakauttamaan taloutta ja toivottavasti tarjoamaan yrityksille motivaatiota palauttaa lomautetut työntekijät ja aloittaa työttömyysasteen alentaminen. Kun suuntaukset tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, kokonaiskysynnän ja työttömyyden muutoksiin perustuvien trendien tunnistaminen voi auttaa minimoimaan talouden laskusuuntauksen vaikutuksen ja keston sekä helpottamaan talouden palaamista tyydyttävämmälle vauraustasolle.