Organisaation työntekijöiden asenteiden ja työtyytyväisyyden välillä on tietty yhteys. Asenteet tai tapa, jolla työntekijät suhtautuvat työtehtäviin, työoloihin ja korvauksiin, vaikuttavat kaikki yritykseen tunkeutuvaan työtyytyväisyyteen. Tyypillisesti mitä positiivisempia asenteita työnantajaan liittyy, sitä suurempi on työtyytyväisyys työntekijöiden keskuudessa ja tämä voi johtaa parempaan työn tuottavuuteen. Työnantajan henkilöstö tai henkilöstöosasto voi suorittaa tutkimuksia molempien tekijöiden arvioimiseksi ja myös toteuttaa ohjelmia mielialan parantamiseksi.
Kulttuuri voi vaikuttaa työntekijöiden asenteisiin ja työtyytyväisyyteen. Esimerkiksi jos henkilö kuuluu kulttuuriin, jossa tietyt uskonnolliset päivät tunnustetaan, tapa, jolla työnantaja kohtelee näitä päiviä, voi vaikuttaa työntekijän työtyytyväisyyteen. Jos yritys kunnioittaa uskonnollista päivää juhlapäivänä, se todennäköisesti resonoi hyvin kyseisen kulttuurin yksilön kanssa. Toisaalta, jos työnantaja ei kunnioita tietyn kulttuurin uskonnollista vapaapäivää, yksilön asenne voi vaikuttaa negatiivisesti, mikä puolestaan voi johtaa työtyytyväisyyden heikkenemiseen.
Korvaukset, mukaan lukien työntekijöiden kotipalkka ja etuudet, vaikuttavat varmasti siihen, miten työntekijät suhtautuvat työhönsä. Työnantajat, jotka luovat ympäristöjä, joissa työntekijöille maksetaan oikeudenmukaista palkkaa ja joissa on kasvumahdollisuuksia, luovat todennäköisesti positiivisia tunteita työntekijöiden ympärille. Jos palkkaan vaikuttavat kuitenkin negatiiviset tekijät, kuten korkeammat terveydenhuoltomenot, jotka pienentävät työntekijöiden nettotuloja, asenteet ja työtyytyväisyys voivat kärsiä. Asenteisiin työnantajaan vaikuttavat usein myös suhteet työtovereihin. Jos esimerkiksi tiimiympäristö tuntuu vahvasti, tämä voi johtaa myönteisiin asenteisiin työssä, kun taas vihamieliset suhteet voivat vahingoittaa työympäristöä.
Käyttäytymismalleissa voidaan tunnistaa merkkejä siitä, että työntekijöiden asenteita ja työtyytyväisyyttä on parannettava. Esimerkiksi suuri poissaolo voi johtua stressistä ja sairaudesta, jotka johtuvat alhaisesta työtyytyväisyydestä. Huoli negatiivisista asenteista ja alhaisesta työtyytyväisyydestä voitaisiin ratkaista jakamalla työntekijöille kyselyitä, jotta saataisiin selville, mikä voi aiheuttaa negatiivisen tunteen. Työnantaja voi työntekijöiden vastausten perusteella tehdä muutoksia, jotka todennäköisesti tuottavat myönteisiä tuloksia. Korkeampi työtyytyväisyys voisi vähentää poissaoloja, mikä puolestaan johtaisi työntekijöiden suurempaan tuotantoon.