Mikä on yhteys iskias ja lonkkakipu?

Iskias ja lonkkakipu liittyvät usein toisiinsa, koska iskiashermo kulkee alaselkästä alaspäin jokaista jalkaa kohti, mikä tarkoittaa, että hermo kulkee lähellä lonkan lihaksia. Hyvin usein lonkan lihakset, jotka kiristyvät tai jännittyvät, voivat aiheuttaa iskiashermon puristumista, mikä voi johtaa iskiaan. Iskias on kivulias tunne – usein ampumakipu -, joka voi kulkea mistä tahansa alaselästä aina jalkojen takaosaan, johtuen istukkahermon puristumisesta. Iskias voi siksi aiheuttaa myös lonkkakipua.

Vaikka isias ja lonkkakipu ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa, ne eivät aina tule yhteen. Lonkan vammat ja lihasjännitykset ovat mahdollisia aiheuttamatta iskiaa, ja iskias voi varmasti tuntua muuallakin kuin lantion. Tämä hermokipu on yleistä alaselässä, pakarassa, reidessä, polvien takaosassa ja vasikoissa, jopa joskus nilkkoihin asti. Vaikka kipu ei tuntuisi lonkassa, se voi kuitenkin aiheuttaa lonkan lihaksen, joka aiheuttaa ongelman; tällainen kipu tuntuu usein muualla kuin siellä, missä hermo todella puristuu.

Kun nämä kaksi kohtaavat, puristettu tai puristettu hermo ei jälleen ole välttämättä lonkassa. Se voi jäädä puristuksiin jonnekin alaselkään aiheuttaen kipua lonkassa tai jaloissa; itse asiassa varsin usein iskiaskipu johtuu istuinhermon puristumisesta, joka johtuu selkärangan liukastuneesta tai herniated levystä. Tämä puristus voi aiheuttaa kivuliaita tunteita missä tahansa alaselästä alaspäin nilkkoihin.

Riittävän joustavuuden puute ja lantion lihasten säännöllisen käytön puute voivat aiheuttaa iskias ja lonkkakipuja. Esimerkiksi istuminen pitkiä aikoja lisää istuinhermon puristumisen todennäköisyyttä pakaraan ja lantioon. Istuminen on staattinen asento, mikä tarkoittaa, että lonkan ja alaselän lihakset rasittuvat pitkään samassa asennossa. Iskihermo voi puristua tai puristua jännittyneiden lihasten väliin aiheuttaen kipua. Säännölliseen harjoitusrutiiniin osallistuminen voi auttaa lievittämään iskiaskipua, ja säännöllisesti suoritettu ydinharjoitus voi vahvistaa ja sävyttää selkärankaa tukevia lihaksia ja välttää siten esimerkiksi liukastuneen levyn.