Itsetehokkuus ja itsetunto ovat kaksi termiä, jotka sekoitetaan usein toisiinsa ja jotka liittyvät läheisesti toisiinsa. Kun itsetehokkuus on korkea, myös itsetunnolla on taipumus olla korkea, ja samoin kun itsetehokkuus on alhainen, itsetunto on taipumus olla myös alhainen. Päinvastainen suunta on totta myös siinä, että itsetunto vaikuttaa vaikuttavuuteen. Monta kertaa molempiin vaikuttaa ulkopuoliset lähteet toistensa sijasta, mutta jopa tässä tapauksessa ne vaikuttavat yleensä joko positiivisesti tai molempiin negatiivisesti. On harvinaista, että itsetunnolla ja itsetehokkuudella on negatiivinen korrelaatio.
Termit itsetehokkuus ja itsetunto ovat yleisesti käytettyjä keskenään tai sekoitettu keskenään, mutta niillä on erilaiset määritelmät. Itsetehokkuudella tarkoitetaan sitä, kuinka luottavainen henkilö on omiin kykyihinsä joko yleisesti tai tiettyyn tehtävään tai toimintaan suuntautuneena. Itsetunto on enemmän ihmisen käsitys omasta itsetunnostaan, joka voi liittyä tai olla riippumatta hänen kyvyistään.
Esimerkiksi henkilö, jolla on korkea itsetuntemus kyvystään suhtautua ihmisiin ja esittää itsensä vastuullisena, on paljon luottavaisempi työhaastattelussa kuin henkilö, jolla on heikko itsetuntemus samoista tavoitteista. Kaksi muuta työnhakijaa, joilla on sama itsetason taso ja jotka toimivat hyvin haastattelussa, mutta joilla on erilainen itsetunto, luultavasti tuntevat samanlaisen luottamuksen haastattelijaan. Korkean itsetunnon omaava henkilö myy kuitenkin todennäköisemmin hyvät puolensa haastattelijalle ja tuntee olonsa turvalliseksi tietäessään olevansa pätevä tehtävään kuin henkilö, jolla on huonompi itsetunto ja jolla voi olla sama pätevyys kuin toisella hakija, mutta kokee itsensä jotenkin vähemmän ansaituksi tehtävään.
Usein vahva yhteys itsetehokkuuden ja itsetunnon välillä on olemassa, koska ihmisillä, joilla on korkea itsetehokkuus ja jotka uskovat vahvasti omiin kykyihinsä, on myös taipumus olla korkealla itsetunnolla, koska he ovat niin kykeneviä. Samoin ihmiset, jotka luonnollisesti tuntevat olevansa korkeammalla itsetunnolla, uskovat myös kykenevänsä joko suorittamaan tarvittavat tehtävät tai oppimaan tekemään ne. Tämä toimii myös päinvastoin, ja alhainen itsetehokkuus ja itsetunto liittyvät toisiinsa. Myös menneet tapahtumat ovat suuri itsetason ja itsetunnon määräävä tekijä. Esimerkiksi koripalloilija, joka on voittanut joukkueensa viimeiset kolme peliä, saattaa tuntea olevansa maailman huipulla korkealla itsetunnolla ja itseluottamuksella tietäen, että hän pystyy jälleen voittamaan laukauksen, kun taas toinen pelaaja, jota äskettäin loukattiin virheen tekeminen tuntuu luultavasti paljon heikommalta sekä itsetunnossa että kyvyssä toimia hyvin.